Uutinen

Linjaus tekeillä järjestöjen kehitysyhteistyölle

Ulkoministeriön tarjoamat määrärahat järjestöjen kehitysyhteistyölle kasvavat. Samalla ministeriö valmistelee linjausta kehitysyhteistyölle.
Anja Onali
2.1.2006

Tärkeimmät rahoituksen lähteet kehitysyhteistyötä tekeville suomalaisille järjestöille ovat julkinen rahoitus, jäsenmaksut ja oma varainhankinta. Jonkin verran rahoitusta saadaan myös yksityiseltä sektorilta, erilaisilta säätiöiltä ja muilta järjestöiltä. EU-rahoitus on merkittävää lähinnä muutamalle suurehkolle järjestölle.

Ammattimaisuus sekä järjestöissä että ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä on lisääntynyt ja toiminnot ovat laajentuneet viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Järjestöillä on nykyään enemmän kumppaneita sekä pitempikestoisia ja isompia hankkeita. Paikallinen omistajuus projekteissa on kasvanut. Palvelujen tuotannosta on siirrytty kumppaneiden toimintakyvyn kasvattamiseen ja materiaalisesta avusta vaikuttamistoimintaan ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen.

Monissa järjestöissä vapaaehtoiset ovat vaihtuneet palkalliseen henkilökuntaan. Käytännössä kansalaisjärjestöhankkeiden tuen kiristyneiden vaatimusten täyttäminen on vapaaehtoisvoimin toimiville yhdistyksille kovan työn takana. Monet pienet järjestöt pelkäävätkin, että lisääntyvät varat kanavoidaan suurille järjestöille ja vapaaehtoisvoimin tehtävä hanketoiminta jää historiaan.

Hallitus on kehityspoliittisessa ohjelmassaan (2004) kuitenkin sitoutunut pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksien tukemiseen ja järjestökentän monimuotoisuuden vaalimiseen. Ministeriön mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tehtävä on vahvistaa kansalaistason yhteistyösuhteita, mahdollistaa omakohtaisia kehitysmaakokemuksia, laajentaa yhteistyömaiden joukkoa, lisätä heikossa asemassa olevien vaikutusmahdollisuuksia ja omatoimisuutta sekä rohkaista omaehtoista tuotantotoimintaa. Myös paikallisen kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen nähdään tärkeänä.

Lähitulevaisuuden haasteen järjestöille asettaa se, että kehitysyhteistyön määrärahojen merkittävän kasvun takia ulkoasiainministeriö valmistelee linjausta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle. Ministeriö haluaa tietää, onko suomalaisilla järjestöillä kykyä ja halua käyttää tulossa olevia lisäresursseja. Linjauksessa määritellään myös ministeriön tavoitteet tälle kehitysyhteistyön osa-alueelle. Kepan ja järjestöjen on käytävä aktiivista vuoropuhelua linjauksesta ministeriön kanssa. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuden vaikuttaa siihen, että järjestöt voisivat saada pitkäjänteistä rahoitusta hankkeiden lisäksi myös muulle etelässä tapahtuvalla kehitystyölle.

Toisaalta järjestöjen on oltava myös valppaina, ettei julkisen rahoituksen mukana tuleva hallinnon logiikka ala täysin ohjata niiden toimintaa. Valtion rahoituksen mukana sisällöllisellä ja välineellisellä kontrollilla on tapana tunkeutua vapaaseen kansalaistoimintaan, koska julkisten varojen käyttöön liittyy sääntöjä ja kontrollimekanismeja. Virkamiehet joutuvat selvittämään, miten valtion varoja on käytetty, ja onko niiden avulla toteutettu toiminta ollut tuloksellista. He joutuvat tarkastelemaan myös sisällöllistä puolta ja miettimään onko tavoitteet saavutettu. Suomi on sitoutunut YK:n ja EU:n kautta muun muassa vuosituhattavoitteisiin; niinpä ne ovat ilmestyneet myös järjestöjen raportointivelvollisuuksiin.