Ilmansaasteet ovat kirkkaasti suurin ympäristöhuoli Kiinassa.
Kuva:
Hung Chung Chih
Shutterstock
Uutinen

Kasvun kääntöpuoli: Liikenne- ja saastekuolemat lisääntyvät talouden noustessa

Liikenneonnettomuudet, elintasosairaudet ja saasteet vievät köyhemmissä maissa jatkossa hautaan enemmän ihmisiä kuin malaria ja aids. Kansalaisten kiukku saattaa kuitenkin puhdistaa ilmaa ja hidastaa ilmastonmuutosta.
Esa Salminen
6.8.2013

Lisääntyvä varallisuus tuo kehittyville maille uudenlaisia vaaroja. Tuoreen Maailmanpankin raportin mukaan esimerkiksi liikenneonnettomuudet tulevat kasvamaan 80 prosentilla nykyisestä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuoteen 2020 mennessä.

Nyt jo Afrikassa liikenneonnettomuuksiin kuolee väestöön suhteutettuna eniten ihmisiä maailmassa: 24,1 ihmistä sadastatuhannesta. Suomessa vastaava luku on 5,1. Nuorilla miehillä liikenne on Afrikassa yleisin kuolinsyy aidsin jälkeen. Maailmanpankki arvioi, että vuoteen 2015 mennessä liikenne on 5—15-vuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy.

Raportin mukaan haavoittuvimmassa asemassa ovat köyhimmät ihmiset, jotka asuvat teiden varsilla ja joiden lapset kävelevät vaarallisia reittejä kouluun. Köyhimmillä ei myöskään juuri ole pääsyä kunnolliseen ja pikaiseen hoitoon.

Toinen kasvava riski ovat köyhille maille ennestään harvinaiset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, syöpä ja hengityselinten sairaudet. Niiden arvellaan nousevan suurimmaksi kuolinsyyksi Afrikassa vuoteen 2030 mennessä.

Nopea kaupungistuminen ja siihen liittyvä liikunnan puute sekä alkoholin kasvava käyttö selittävät niin liikennekuolemia kuin sairauksiakin.

Terveydenhuolto kaipaa uudistusta

Raportin mukaan helpotusta toisi, jos maiden terveydenhuoltoa kehitettäisiin "horisontaalisempaan" eli ihmiskeskeisempään suuntaan. Nyt rahoitus ohjaa huomion yksittäisiin tartuntatauteihin, erityisesti hiviin, malariaan ja tuberkuloosiin.

Horisontaalisempaa lähestymistapaa on kokeiltu esimerkiksi Etelä-Afrikan terveydenhoitajien koulutuksessa, sillä maassa yleiset hengitysteiden sairaudet voivat kertoa joko keuhkoputkentulehduksesta, astmasta, tuberkulosista tai hivistä.

The Guardianin haastatteleman terveysinstituutti NICEn johtajan Kalipso Chalkidoun mukaan kehitysavun antajien "pakkomielle" mitattaviin tuloksiin kuitenkin kannustaa maita ajamaan yksittäisiin sairauksiin keskittyvää politiikkaa.

Kiinalaiset vaativat puhtaampaa ilmaa

Toinen tulevaisuutta valaiseva seikka voi olla kansalaisten huoli puhtaasta ilmasta. Ekonomisti Charles Kenny kirjoittaa Bloomberg Businesweekissä, että ilmansaasteet ovat jo nyt kirkkaasti suurin ympäristökysymys Kiinassa. Miljoonia tappavat saasteet ovat suututtaneet kiinalaiset, ja Kennyn mukaan Kiina ottaakin saasteiden hallinnan vakavasti.

Vastaavaa debattia käytiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa 30 vuotta sitten. Kennyn mukaan kaikkien onneksi maailma on muuttunut, ja Kiinan ratkaisut vaikuttavat olevan sellaisia, jotka puuttuvat kasvihuonekaasujen päästöihin. Samaa tietä seurannevat muut kehitysmaat. Kiina on ilmansaasteiden tähden esimerkiksi tiukentanut öljynjalostamojen ympäristönormeja ja luvannut alkaa tukea aurinkoenergian myyntiä. Sen lisäksi Kiinassa on ehdotettu katon asettamista hiilen kulutukselle.

Puhtaan teknologian ratkaisujen halpeneminen ja ihmisten halukkuus maksaa puhtaasta hengitysilmasta alkavat Kennyn mukaan muuttaa köyhien maiden energiamatematiikkaa, joka vielä nyt nojaa pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin.

"Kun maat vaurastuvat, polttoainepäästöt hiipivät kansanterveyskysymyksiksi", Kenny kirjoittaa. "Puhtaampi ilma Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa tarkoittaisi voittoa planeetan kestävyydelle, mikä on jälleen yksi pieni toivonkipinä maailman ilmastolle."