EU saattaa päätyä kompromissiin, joka ei hillitse keinottelua eikä kerää merkittäviä verotuloja.
Kuva:
Peter Booth
iStockphoto
Uutinen

Leimaverosta vesitetty vaihtoehto rahoitusmarkkinaverolle?

Suomi ja Saksa ajoivat rahoitusmarkkinaveroa EU:n talousministerien Ecofin-kokouksessa Brysselissä. Kompromissiratkaisuna keskusteluun on noussut klassista rahoitusmarkkinaveroa kevyempi leimavero, johon penseä Britanniakin voisi lähteä mukaan.
Esa Salminen
14.3.2012

Euroopan talousministereiden Ecofin-kokouksessa Brysselissä 13. maaliskuuta Saksa ja Suomi ajoivat pikaista päätöksentekoa rahoitusmarkkinaverosta. Veroa kannattavat maat, erityisesti Itävalta, Ranska, Saksa ja Suomi painottivat, että poliittinen päätös pitäisi saada aikaan ennen kuin Tanskan EU-puheenjohtajuus päättyy kesäkuussa.

Lisäselvityksiä Euroopan komission esitykseen rahoitusmarkkinaverosta sekä mahdollista kompromissiesitystä toivotaan tuleviin maaliskuun ja kesäkuun talousministerien kokouksiin.

"Suomi tukee nykyistä esitystä rahoitusmarkkinaverosta", sanoi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.).

"Jos on selvää, ettemme kaikki voi allekirjoittaa tätä esitystä, meidän ei tule tuhlata paljoa aikaa liikuttaaksemme jotain, mikä ei voi liikkua. Sen sijaan tulisi aloittaa prosessi, jolla yritetään löytää yhteinen sävel, jonka kaikki 27 EU-maata voivat hyväksyä."

Kompromissia etsitään

Urpilaisen kaipaama konsensus voisi syntyä leimaverosta, joka on nostanut päätään viime aikaisissa keskusteluissa. Britanniassa leimavero on jo käytössä, mikä voi helpottaa rahoitusmarkkinaveroa tiukasti vastustavan maan poliittista halua tulla mukaan. Se voisi olla myös ratkaisu, jonka useampi kriittinen maa olisi valmis nielemään.

Leimavero on eräänlainen rahoitusmarkkinavero sekin, mutta paljon komission esitystä löyhempi: todennäköisesti ulos jäisivät johdannaismarkkinat ja joukkovelkakirjat, eli bondit.

Kriitikoiden mukaan leimavero ei ole hyvä vaihtoehto, sillä sen keräämät tulot jäisivät todennäköisesti pieniksi, eikä se vaikuttaisi rahoitusmarkkinoilla keinotteluun. Keinottelulla on ollut keskeinen rooli kaikissa suurissa rahoitusmarkkinakriiseissä viimeisen neljännesvuosisadan aikana.

Hallituksen rivit suorassa?

Jutta Urpilainen lähetti kahdeksan muun EU-ministerin kanssa Tanskalle 7. helmikuuta kirjeen, jossa kehotettiin kiirehtimään rahoitusmarkkinaveroasiassa ennen Tanskan EU-puheenjohtajuuskauden päättymistä.

Monissa eurooppalaisissa tiedotusvälineissä näitä yhdeksää maata pidetään symbolisena joukkona, sillä Lissabonin sopimus mahdollistaa niin sanotun tehostetun yhteistyön, jolla 27 maata pienempi joukko voi tehdä tietyissä asioissa yhteistyötä. Yhdeksän maata on tässä järjestelyssä vähimmäisvaatimus, joten lehdissä spekuloidaan, että nämä maat ottaisivat rahoitusmarkkinaveron käyttöön keskuudessaan.

Symboliikasta huolimatta Suomi tuskin lähtee tällaiseen järjestelyyn: pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on korostanut, että Suomi ajaa koko EU:n laajuista veroa, kuten Urpilainenkin Ecofinissä sanoi.

Jo EU-tason vero on Kataiselta myönnytys. Esimerkiksi Helsingin Sanomien eduskuntavaalikoneesta on selvästi nähtävissä, että kokoomuslaisista kansanedustajista vain kymmenen prosenttia kannattaa EU:n laajuista ja 64 prosenttia maailmanlaajuista rahoitusmarkkinaveroa. Sosiaalidemokraateista taas 21 prosenttia kannattaa maailmanlaajuista veroa ja 79 prosenttia kannattaa EU:n laajuista veroa, vaikka muu maailma ei siihen osallistuisikaan.

Hallitusneuvotteluissa kannaksi viime vuonna kirjattiin, että Suomen "tavoitteena on globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä". Tämä oli voitto demareille, vihreille ja vasemmistoliitolle.

EU:n tasolla toimeenpantava rahoitusmarkkinavero voisi periaatteessa tarkoittaa myös pienempää joukkoa kuin koko unionia, mutta olettaa saattaa, ettei pääministeripuolue siihen tule taipumaan.

  • Itävallan, Ranskan, Saksan ja Suomen lisäksi veroa kannattavat Belgia, Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali.
  • Äänekkäimmin veroa vastustavat Britannia, Malta, Luxemburg ja Ruotsi. Tshekki suhtautuu veroon viileästi, kun taas Irlanti voisi sitä kannattaa, mutta näkisi mieluummin EU:ta laajemman veron.
  • Hollannin, Tanskan ja Unkarin kannat ovat tiettävästi auki.

Lisää tietoa aiheesta