Uutinen

Lehtomäki: Kauppasäännöistä ei hyötyä, jollei ole mitä myydä

EU:n kauppa- ja kehitysministerit sopivat yhteisessä kokouksessaan kehitysmaiden kaupankäynnin edellytyksiä tukevan Aid for Trade -aloitteen toimeenpanosta.
Sanna Jäppinen
18.10.2006

"Kun pyritään luomaan oikeudenmukaisia kauppasääntöjä, pitää muistaa, että esimerkiksi EU:n markkinoille pääsyllä ei ole kehitysmaille merkitystä, jollei niillä ole kapasiteettia tuottaa ja myydä", ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki totesi tiedotustilaisuudessaan 18. lokakuuta.

Lehtomäki toi terveisiä "historialliseksi" kuvaamastaan EU:n ulkosuhteiden neuvoston kokouksesta, joka pidettiin Luxemburgissa 15.-17. lokakuuta. Unionin jäsenmaiden kauppa- ja kehitysministerit saatiin ensimmäisen kerran saman pöydän ääreen tekemään yhteisiä päätöksiä ja edistämään viime aikoina monella taholla toitotettua poliittista johdonmukaisuutta.

Puheenjohtajana toiminut Lehtomäki iloitsi erityisesti Suomen panoksesta viime vuonna Maailman kauppajärjestö WTO:ssa sovitun Aid for Trade -aloitteen toimeenpanosuunnitelman synnytyksessä. EU-maat sitoutuivat siihen, että kehitysyhteistyövaroista kohdennetaan vuoteen 2010 mennessä vuosittain kaksi miljardia euroa kaupankäynnin ja tuotannon edellytysten parantamiseksi.

Käytännössä kaupan edellytyksiä edistävä kehitysapu tarkoittaa muun muassa kehitysmaiden tuotannon monipuolistamista, logistiikan ja infrastruktuurin kohentamista sekä yritystoiminnalle ja investoinneille suotuisan toimintaympäristön kehittämistä.

Aid for Trade -aloitteen toimeenpanoa keväällä 2006 miettinyt WTO:n työryhmä antoi viisi ehdotusta avun toimintamuodoiksi: kauppapolitiikka ja sääntely, kaupan kehittäminen, kauppaan liittyvät perusrakenteet, tuotantokapasiteetin lisääminen sekä ulkomaankaupan vapauttamisen sopeutus.

Lehtomäen mukaan keskustelu Aid for Trade -avun kohdentamisesta on edelleen kesken. Monien kansalaisjärjestöjen esittämässä kritiikissä on korostettu, että EU uhkaa keskittyä liikaa viennin edistämiseen tähtäävään tukeen sen sijaan, että panostettaisiin köyhimpien alueiden tuotantokapasiteetin lisäämiseen.

Katse WTO:ta pidemmälle

Monenkeskiset WTO-neuvottelut säilyvät Lehtomäen mukaan edelleen EU:n kauppapolitiikan ykkösprioriteettina. Kaatumisuhan leijuessa meneillään olevan Dohan-neuvottelukierroksen yllä EU on kuitenkin siirtänyt katseen myös WTO:ta edemmäs käymällä niin sanottuja WTO+-neuvotteluja, joissa sovitaan vielä laajemmasta kaupan vapauttamisesta kuin WTO-sopimuksissa.

Lehtomäki totesi näiden neuvottelujen huomion olevan paljon Aasian suunnalla - muun muassa Intian ja Kiinan kanssa taannoin pidetyissä huippukokouksissa on luonnollisesti keskusteltu kaupasta. Euroopan komissio saa varsinaisen neuvottelumandaatin neuvostolta vielä loppuvuoden aikana.

"WTO+-neuvottelujen käyminen suurimpien kauppakumppanien kanssa vaikuttaa ymmärrettävältä, mutta miksi tällaisia neuvotteluja käydään myös 77 AKT-alueen kehitysmaan kanssa? Näiden maiden tuotanto ei selviä suorasta kilpailusta eurooppalaisten tuottajien kanssa", Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi ihmetteli.

EU neuvottelee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen valtioiden kanssa parhaillaan kahdenvälisiä EPA-kauppasopimuksia.

Lehtomäki korostaa EPA-sopimusten roolia nimenomaan kehityspoliittisena työkaluna.

"WTO+-neuvottelujen avulla pystytään myös AKT-maille tarjoamaan parempia etuuksia kuin WTO:n piirissä", ministeri vakuutti.

Monet kansalaisjärjestöt ovat WTO+-neuvotteluissa erityisen huolissaan palveluiden yksityistämisestä ja kansainvälisestä kilpailuttamisesta, jotka menevät pidemmälle kuin WTO:ssa.

Nahin mukaan palveluiden vapauttaminen saattaisi  vaikuttaa peruspalveluiden saatavuuteen. "Silloin kärsivät kaikkein köyhimmät, joilla ei ole varaa maksaa edes elintärkeästä terveydenhoidosta."

Lisää tietoa aiheesta