Uutinen

Lehtomäki haastoi kehitysjärjestöt miettimään rooliaan

"Millaisena te itse näette roolinne Suomen kehitysyhteistyössä", kyseli ministeri Paula Lehtomäki järjestöväeltä ulkoministeriön seminaarissa.
Sanna Jäppinen
6.4.2006
Paula Lehtomäki ja Leo Olasvirta (Kuva: Sanna Jäppinen) Ministeri Paula Lehtomäki ja UM:n kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Leo Olasvirta kuuntelivat evästyksiä kehitysyhteistyön kansalaisjärjestölinjaukseen.

"Laadun vaatiminen ei ole järjestöjen kiusaamista, vaikka sellaista väitettä välillä kuuleekin. Se, että vaikuttavuuden mittaaminen on vaikeaa, ei oikeuta sitä, etteikö mittausta pitäisi tehdä", totesi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki puhuessaan ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaarissa 6. huhtikuuta.

Suoraan OECD:n kehitysapukomitean (DAC) kokouksesta Pariisista seminaariin suunnannut Lehtomäki muistutti, että kehitysyhteistyön laadusta ja vaikuttavuudesta käydään jatkuvaa kansainvälistä keskustelua.

"On muistettava, että suomalainen ja kansainvälinen kehitysyhteistyö ovat yksi ja sama asia, sillä tavoitteet ovat yhteiset. Heitänkin järjestöille haasteen: Miten koordinaatio, harmonisaatio ja avoin yhteistyö voitaisiin toteuttaa myös järjestöjen työssä?"

Lehtomäen mukaan yhteistyötä tarvittaisiin järjestöjen välillä nykyistä enemmän niin Suomessa, EU:n tasolla kuin kehitysmaissakin. "DACin kokouksessa tuli esille, että kehitysyhteistyöjärjestöt tekevät vähän yhteistyötä esimerkiksi katastrofitilanteissa. Niillä on usein tarve heiluttaa omaa lippuaan."

Järjestöjen osuus Suomen tekemästä kehitysyhteistyöstä on kasvanut viime vuosina, ja ministerin mukaan suunta tulee jatkumaan. Siksi hänen mukaansa on yhä tärkeämpää linjata järjestöjen roolia ja työnjakoa ministeriön kanssa.

"Osin kyse on toimivien ja olemassa olevien käytäntöjen auki kirjoittamisesta, mutta toivon myös kyseenalaistamista. Monet ovat varmasti miettineet tahoillaan, ettei asioita tarvitsisi tehdä aina samalla sabluunalla maailman tappiin asti. Kertokaa nyt ajatuksistanne", Lehtomäki vetosi.

"Kehitysyhteistyön kansalaisjärjestölinjauksen teko on vasta alkuvaiheessa, ja vielä ehtii hyvin mukaan", Lehtomäki muistutti. "Järjestöjen osallistuminen ei vaadi byrokratiaa, vaan jotain paljon enemmän: älyllistä ajattelua."

"Missä viipyy vuoropuhelu asiantuntijoiden välillä?"

"Keskusteluun kansalaisjärjestölinjauksesta on vaikea osallistua, kun ei tiedetä, mistä keskustella. Sisältö ja kokonaisuus ovat olleet vielä järjestöille epäselviä", totesi Kepan ohjelmajohtaja Maija Seppo. Hänen mukaansa tuore luonnos linjauksesta oli sekä helpotus että pettymys.

"Helpotus siksi, ettei siinä ollut mitään vallankumouksellisia asioita, jotka vaikeuttaisivat järjestöjen työtä. Pettymys taas siitä syystä, että se on hyvin hallinnollinen ja kirjaa lähinnä olemassa olevia asioita", Seppo totesi ja kaipasi ministerin tavoin syvempää analyysiä järjestöjen roolista kehitysyhteistyössä.

Ministerin ehdotus koota Kepassa yhteen järjestöjen ajatuksia linjausta varten sai Sepolta kannatusta, mutta hänestä se ei yksin riitä. Keskustelua ja pohdintaa voi Sepon mielestä viedä eteenpäin vasta se, että luovutaan ajattelemasta ministeriön väkeä hallintovirkamiehinä ja järjestöihmisiä vapaaehtoisina - molemmat tahot kun ovat kehitysyhteistyön asiantuntijoita.

"Tarvitaan yhteisiä työryhmiä. Asetelman pitäisi olla sellainen, että asiantuntijat puhuvat keskenään, eikä niin että toiset syöttävät paperia sisään ja toiset käsittelevät niitä."

Seminaariväen joukosta ihmeteltiin, kuinka alkutekijöissään oleva linjaus aiotaan saada valmiiksi aikataulun mukaisesti kesäkuun alkuun mennessä, jos kerran järjestöjen ääntä aidosti halutaan kuulla.

"Älkää pelätkö, että mitä se ulkoministeriö siellä taas kehittelee. Linjaus on valmis vasta sitten, kun se voidaan hyväksyä ja siihen voi laittaa nimen alle - ei sen aiemmin", Lehtomäki ilmoitti.

Lisää tietoa aiheesta