Uutinen

LDC-kokous: Ruotsin hävittäjäkaupat arveluttavat järjestöjä

Mika Railo
16.5.2001

"Kansalaisjärjestöt eivät toistaiseksi ole saaneet tässä kokouksessa juuri mitään aikaan", kuuluu Ruotsin puheenjohtajuuskaudella kansalaisjärjestöjen yhteistyötä koordinoivan Annika Otterstedtin tyly arvio Brysselissä jatkuvasta YK:n kolmannesta vähiten kehittyneiden maiden (LDC) kokouksesta.

"Koko LDC-problematiikka ja YK:n prosessi tunnetaan liian huonosti järjestökentässä. Nyt ne järjestöt, jotka esimerkiksi Euroopassa tekevät työtä kehityskysymysten kanssa, ovat jääneet pois tästä kokouksesta", Otterstedt sanoo.

Kuva: Mika Railo

Ruotsin EU-puheenjohtajuuskaudella kansalaisjärjestöjen yhteistyötä koordinoivan Annika Otterstedtin mielestä Ruotsi pystyisi parempaan Brysselin LDC-kokouksessa.


Otterstedtin mukaan kansalaisjärjestöfoorumilta on alkuviikon aikana puuttunut selkeä johto. "EU-järjestöjen olisi pitänyt ottaa selkeämmin vastuu foorumin työskentelystä, koska niillä on enemmän resursseja ja asiantuntemusta kuin monella etelän järjestöllä. Erityisesti Brysselissä majailevat kansainväliset verkostot olisivat saaneet varautua paremmin tähän kokoukseen."

Mutta täysin hukkaan ei Brysselin kokous Otterstedtin mielestä mene: "Täällä luodaan tarpeellisia kontakteja. Ja onhan tämä arvokasta harjoitusta tulevan, kuten ensi vuonna järjestettävän Rion sopimuksen kymmenvuotisseurantakokouksen, varalta.

Pilkkujen viilaamista



Ruotsi on onnistunut muutamassa päivässä saamaan lähestulkoon sankarin maineen Brysselin LDC-kokouksessa. Maan tuore ilmoitus nostaa vähiten kehittyneille maille suunnattu apu 0,25 prosenttiin kansantulosta vuoteen 2010 mennessä on saanut innokkaan vastaanoton.

Otterstedt muistuttaa kuitenkin maan vielä kunniakkaammasta historiasta: vain kaksi vuotta sitten apu oli 0,36 prosenttia kansantulosta.

Historian unohtaminen on kokouksessa muutekin iso ongelma Otterstedtin mielestä. Eri työryhmissä ja neuvotteluissa viilataan uuden ohjelmaluonnoksen pilkkuja ja väitellään yksittäisistä sanoista samalla, kun kahden aikaisemman huippukokouksen sitoumukset unohdetaan. Koska lähes kaikki teollisuusmaat ovat pettäneet edellisessä kokouksessa kymmenen vuotta sitten antamansa lupaukset, keskustellaan Brysselissä mieluummin uudesta tekstistä kuin arvioidaan edellisten ohjelmien toteutumista.

Kehitysapuhävittäjiä Afrikkaan



Otterstedt ei anna Ruotsin kehitysavulle puhtaita papereita. Taloudellisten intressien tunkeminen kehitysavun perusteisiin on muodikas ilmiö, mutta voi johtaa avun vääristymiseen. "1980-luvulla vallinneen yleisen solidaarisuuden sijaan apua perustellaan nyt markkina-argumenteilla. Tämä on erityisesti valtiovarainministeriön näkemys", Otterstedt summaa.

Esimerkiksi EU:n taannoinen "Everything but arms" -aloite, joka sallii vähiten kehittyneiden maiden tuotteille erityskohtelun EU:n markkinoilla, ei ole riittävä. "Kaupan korostamisella yritetään huijata ihmisiä luulemaan, että jotain todellista parannusta olisi tapahtunut, mutta lukujen valossa tämä ei ole totta. LDC-maat eivät voi hyötyä aloitteesta, ellei niiden teollisuutta tueta samaan aikaan."

Otterstedt mainitsee kyseenalaisesta kaupan edistämisestä esimerkkinä Ruotsin taannoisen päätöksen myydä Jas-hävittäjäkoneita Etelä-Afrikalle. Kauppojen tukemiseksi Etelä-Afrikalle myönnettin erittäin edulliset ehdot ja lainatakuita.