Uutinen

Latinalaisen Amerikan eliitti tekee pesäeroa Yhdysvaltoihin

Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan Latinalaisen Amerikan hyväosaiset ovat entistä kriittisempiä Yhdysvaltoja kohtaan.
Jukka Aronen
10.1.2007

Latinalaisen Amerikan eliittiä on perinteisesti pidetty suopeana Yhdysvalloille. Uusi vasemmistolaistumisaalto ja vahventuneet talousnäkymät ovat kuitenkin muuttamassa asenteita, hyväosaistenkin piirissä.

Zogby-gallupin julkistaman tuoreen mielipidetiedustelun mukaan Yhdysvalloista on tullut viime vuosina vähemmän merkittävä Latinalaiselle Amerikalle, ja etenkin George W. Bushin aikana kunnioitus Yhdysvaltoja kohtaan on heikentynyt.

Peräti 86 prosenttia vastaajista piti Yhdysvaltain Latinalaisen Amerikan politiikkaa kohtuullisesti tai heikosti hoidettuna. Vain 14 prosenttia oli sitä mieltä, että suhteita etelään on ylläpidetty hyvin tai erinomaisesti.

Yhdysvaltain taloudellinen merkitys tuntuu sekin kärsineen inflaation. Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan ulkomaiden kanssa tehtyjen kauppasopimusten tärkeyttä, ykkössijalle tuli EU (80%) ja toiseksi Kiina (70%). Vain 58 prosenttia vastaajista piti Yhdysvaltoja kaupan suhteen tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

"Chavezin vaikutus negatiivinen"

Oman maanosan viimeaikainen kehityssuunta on vastaajien enemmistön mukaan hyvä. Lähes 53 prosenttia eliitin edustajista oli sitä mieltä, että Latinalainen Amerikka on "oikeilla raiteilla". Vain kolmasosa vastusti ajatusta.

Parhaana hallitsijana tai hallintomallina pidettiin Michelle Bachelet'n Chileä ja toiseksi parhaana Lula da Silvan Brasiliaa.

Kiisteltyyn Hugo Chaveziin suhtauduttiin varauksella. Vain reilut 28 prosenttia vastaajista piti Chavezin vaikutusta Latinalaiselle Amerikalle positiivisena - 62 prosenttia negatiivisena.

Toiseen kuumaan aiheeseen, vapaakauppa-alueeseen Yhdysvaltojen kanssa (FTAA), suhtauduttiin positiivisemmin: kaksi kolmasosaa kannatti hanketta. Toisaalta 59 prosenttia haluaisi mieluummin Latinalaisen Amerikan oman talousalueen kuin Yhdysvaltojen kanssa solmitun sopimuksen.

Zogbyn tekemä kysely kohdistui tarkkaan valikoituun joukkoon. Mukaan kelpuutettiin vain 603 henkilöä maanosan johtavista poliitikoista, yritysjohtajista, yliopistojen henkilökunnasta ja tiedotusvälineiden edustajista. Vastaajia oli seitsemästä maasta: Argentiinasta, Brasiliasta, Chilestä, Kolumbiasta, Meksikosta, Perusta ja Venezuelasta.

Sama kysely tehtiin vuonna 2002, ja silloin vain seitsemän prosenttia vastaajista piti maidensa talouden tilaa hyvänä tai erinomaisena. Nyt viisi vuotta myöhemmin luku on kohonnut 43 prosenttiin.

Peräti 81 prosenttia eliitin edustajista odottaa, että taloudellinen tila paranee yhä seuraavan kahden vuoden aikana.

Maailmanpankki ennusti hiljattain, että vuonna 2007 Latinalaisen Amerikan ja Karibian taloudet kasvavat keskimäärin 4,2 prosentin vauhtia.

Nousukauden pitäisi auttaa ainakin eliittiä parantamaan elintasoaan entisestään. Haastavampi kysymys on, miten kasvu kanavoituu köyhyyden vähentymiseksi.

Lisää tietoa aiheesta