Uutinen

Lapsityövoima ja ihmiskauppa ovat nykyajan orjuutta

Orjuus ei ole loppunut maailmasta lakien ja ihmisoikeussopimusten avulla, ja siihen verrattavaa toimintaa on myös Suomessa ja lähialueilla.
Tuomo Tarvas
2.12.2004

Usein orjuuden symboliksi nousevat vanhat valokuvat kahleisiin sidotuista mustista Afrikan orjamarkkinoilla tai Yhdysvaltain puuvillapelloilla – isännän loikoillessa kuistilla. Orjuus tai siihen verrattavissa oleva pakollisen, palkattoman työn teettäminen ei ole kuitenkaan hävinnyt. Ihmiskauppa, prostituutio, elinkauppa ja velkaorjuus ovat esimerkkejä nykypäivän orjuudesta. Aiheesta keskusteltiin 1. joulukuuta "Orjuus ennen ja nyt" -seminaarissa Helsingissä.

Arviot maailman ihmiskaupan uhreista vaihtelevat suuresti reilusta puolesta miljoonasta jopa neljään miljoonaan ihmiseen vuodessa. Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoi amerikkalaisarviosta, jonka mukaan maailmanlaajuisessa ihmiskaupassa siirtyy vuosittain maasta toiseen 600 000-800 000 ihmistä. Määrään ei sisälly maiden sisällä tapahtuva ihmiskauppa.

"Anti-Slavery International -järjestön mukaan pahimmissa olosuhteissa joutuu työskentelemään noin 179 miljoonaa lasta. Erityisen ryhmänsä muodostavat lapsisotilaat, joita arvioidaan olevan maailmassa noin 300 000", Johansson sanoi.

Johansson nosti esille myös orjuuttamisen salakavalimmat muodot, kuten velkaorjuuden, joka voi alkaa hyvin pienestä lainasummasta, jota köyhä lainanottaja ei pysty maksamaan takaisin. Pikku hiljaa ihminen alistetaan pakkotyöhön. Velkaorjuudesta kärsii noin 20 miljoonaa ihmistä. Historiaa ei ole myöskään synnynnäinen orjuus, jossa ihminen elää koko ikänsä orjuuteen verrattavissa olosuhteissa.

"Meitä koskettava orjuuden muoto on varsinkin lapsityövoiman käyttö: se millaisissa olosuhteissa teetettyjä vaatteita ja muita tuotteita ostamme. Erityisen törkeitä lapsityötapauksia on löytynyt Länsi-Afrikan kaakaoplantaaseilta", Johansson muistutti.
 

Kotipihalla on siivottavaa

Nykyaikaista orjuutta ei esiinny vain maapallon toisella puolella, vaan kaikki panelistit muistuttivat, että myös Suomessa ja lähialueilla riittää tekemistä. Poliisin arvion mukaan Suomessa on jopa 10 000 lähinnä Virosta ja Venäjältä tullutta prostituoitua, jotka saattavat työskennellä todella epäinhimillisissä olosuhteissa.

"Heidän palveluitaan mainostetaan internetissä ja heillä on kännykässään prepaid-liittymä. Heidän asunnossaan on ihminen, joka valvoo toimintaa ja kerää rahat asiakkailta, ja vielä saman vuorokauden aikana rahat siirretään Suomen rajojen ulkopuolelle", kansanedustaja Tuija Brax sanoi.

Suomen rikoslakiin ihmiskauppa on ollut kirjattuna vasta jonkin aikaa. Nykyään tuomio voidaan antaa muun muassa ihmiskaupasta tai törkeästä ihmiskaupasta, parituksesta ja parituksen edistämisestä.

Toisin kuin joskus kuulee väitettävän, prostituoidut eivät tule yleensä Suomeen vapaaehtoisesti. Yli kahta sataa prostituoitua haastatellut toiminnanjohtaja Reet Nurmi Monika-Naiset Liitto ry:stä sanoi, että naiset kokevat itsekin elävänsä seksiorjuudessa, josta ei ole ulospääsyä.

"He sanovat, etteivät olisi lähteneet mukaan, jos olisivat tienneet", Nurmi huomautti.

Se, miksi ihmiskauppa on tietämyksen lisääntymisestä huolimatta kasvussa, liittyy keskustelijoiden mukaan köyhyyteen ja eriarvoisuuteen, mutta myös arvojen kovenemiseen.

"Rajat ovat auki ja röyhkeä markkinatalouslogiikka on kasvussa. Jo se, että 10 000 naiselle riittää asiakkaita ja uusia palveluita haetaan ulkomailta, kertoo ajassa olevasta häikäilemättömyydestä, jota ei kyseenalaisteta", Brax kuvailee.

Ihmiskaupan laajuudesta Suomessa ei ole tarkkaa tietoa. Uuden lain aikana ei vielä ketään ole tuomittu.

Ihmisoikeusasian yksikön päällikkö Johanna Suurpää ulkoministeriöstä huomautti, että ihmiskaupan vastaisessa kamppailussa tärkeää on uhrin tunnistaminen ja suojeleminen. Ilman suojelua uhria ei varmasti saada todistamaan oikeuteen.

"Uhria on autettava, annettava oikeusapua ja lääkärinhoitoa. Lisäksi on keskityttävä kaupan uusiutumisen ehkäisemiseen. Ei voida toimia kuten EU:ssa on ehdotettu: ainoaa suojelua olisi se, ettei uhria karkoteta maasta heti vaan vasta kolmen kuukauden päästä", Suurpää lisäsi.

Panelistit summasivat, että eräs syy orjuuden jatkumiseen ympäri maailman on se, että ihmiset sulkevat silmänsä. Ihmiskauppa voi olla laillisesti kiellettyä, mutta kulttuurisesti hyväksyttyä.