Uutinen

Laosin talous ei romahtanut, mutta kehitysavun leikkaus huolestuttaa

Laosin eristyneisyys on pitänyt maan sivussa globaalin talouskriisin pahimmilta myrskytuulilta. Maassa seurataan kuitenkin huolestuneena, leikkaavatko avunantajat elintärkeitä kehitysapurahoja.
Timo Kuronen
19.8.2009
TIMO KURONEN

Laosin talous ei romahtanut, mutta kehitysavun leikkaus huolestuttaa

Laosin paikallista taloutta maailman kriisit eivät juuri kosketa. Miehet punnitsevat riisiä Ban Nan kylässä, johon ei kulje autotietä.

VIENTIANE -- "Laos on selvinnyt talouskriisistä, sillä meillä ei ole taloutta, mikä kärsisi", nimettömänä pysyttelevä virkamies vitsailee.

"Laosissa ei ole finanssikriisiä, sillä maan pankit eivät koskaan lainaa rahaa", lohkaisee puolestaan ulkomaalainen yrittäjä.

Kommunistisen sisämaavaltion Laosin talous on pysytellyt varsin vakaana ja Aasian kehityspankki arvioi maan kansantuotteen kasvavan tänä vuonna reilut viisi prosenttia. Laosin hallituksen virallinen kasvuennuste on pari prosenttiyksikköä enemmän.

"Arvioimme, että kriisi ei tule vaikuttamaan Laosin tuotantoon paljoakaan, sillä maan talous nojaa lähinnä kotimaiseen kysyntään", kertoo Aasian kehityspankin ekonomisti Christopher Hnanguie. "Ja maa ei ole paljoa tekemisissä ulkopuolisen pääoman kanssa, joten ulkoiset finanssihuolet eivät juuri vaikuta maan talouteen".

Puolet valtion budjetista tulee avunantajilta

Laos on kuitenkin kohtaamassa maailmantalouden laman kiertoteitse. Noin puolet valtion budjettimenoista katetaan avunantajien kehitysyhteistyövaroista, ja jos apua leikataan, vaikutukset heijastuvat suoraan Laosin takapajuisille koulutus- ja terveyssektoreille.

"Oletamme, että rahoituksen saaminen uusia hankkeita varten kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja kehityskumppaneiltamme tulee olemaan entistä vaikeampaa. Tämä olisi suuri virhe, sillä vähiten kehittyneet maat tarvitsevat nyt entistä runsaampaa ja ennustettavampaa rahoitusta", kertoi Laosin teollisuus- ja kauppaministeri Nam Viyaketh Aasian alueellisessa kehitysrahoituskokouksessa toukokuussa.

Ministeri Viyakethin mukaan Laos tarvitsee apua uudistuksille maan koulutusjärjestelmässä sekä kaupan ja investointien kehittämisessä. Hän näkee potentiaalia erityisesti maatalouden ja elintarviketeollisuuden kehittämisessä. Ensi vuonna Laos aikoo pyrkiä Maailman kauppajärjestön jäseneksi sekä perustaa arvopaperipörssin.

Kehitysapuleikkauksia pelätään myös Laosissa toimivissa kansalaisjärjestöissä.

"Monet järjestöt joutuvat kiristämään vyötä. Jos tuki myös Laosin valtiolle vähenee, järjestöt joutuvat käytännössä tekemään enemmän työtä vähemmillä voimavaroilla turvatakseen peruspalvelut kaikkein haavoittuvimmille kansanryhmille", kirjoittaa naiskaupan uhreja avustavan AFESIP-järjestön Leda Kalleske järjestön nettisivuilla.

Maan suurin tehdas tuottaa olutta

Reilun kuuden miljoonan asukkaan Laosissa ei juurikaan ole työvoimaintensiivistä teollisuutta, kuten naapurimaissa. Thaimaalaisessa omistuksessa olevat pienehköt tekstiilitehtaat ovat pyörineet lähes normaalisti. Suurin paikallinen yritys on olutpanimo, jonka tuotteet hallitsevat maan juomamarkkinoita suvereenisti.

Tärkeimmille vientituotteille eli vesivoimasähkölle, kuparille ja kullalle on riittänyt kysyntää, vaikka kuparin maailmanmarkkinahinta onkin laskenut. Joulukuussa otettaneen käyttöön maan suurin yksittäinen investointi, yli tuhannen megawatin tehoinen Nam Theun 2 -vesivoimala. Laosin hallitus omistaa monikansallisesta hankkeesta neljänneksen, joten se tulee saamaan Thaimaahan myytävästä sähköstä miljoonia euroja vuodessa.

Laosin kansantaloutta ovat kasvattaneet myös lisääntyneet kiinalaisinvestoinnit. Pääkaupunki Vientianen laitamilla on rakenteilla urheilustadion ja kisakylä vuoden lopulla järjestettäviä Kaakkois-Aasian urheilukisoja varten. Kiinalaisyrittäjät ovat myös rakentaneet kauppakeskuksia ja hotelleja sekä perustaneet kumipuuviljelmiä.

Noin neljä viidennestä laosilaisista elää edelleen maaseudulla lähes omavaraistaloudessa. Investoinnit maatalouteen ovat pieniä ja huonon infrastruktuurin vuoksi maataloustuotteiden saaminen markkinoille on vaikeaa. Lasten aliravitsemus on yleistä, varsinkin vuoristoalueilla elävien vähemmistökansojen keskuudessa.