Uutinen

Länsimaiden tukiaiset estävät markkinoille pääsyn

Afrikan maille annettu kehitysapu on alentunut jyrkästi, ja länsimaiden markkinat ovat pysyneet suljettuina afrikkalaisilta tuotteilta. Tämä heikentää entisestään miljoonien afrikkalaisten tulevaisuuden näkymiä, Maailmanpankin tuore raportti kertoo.    
Emad Mekay
18.4.2002

Afrikan maille annettu virallinen kehitysapu oli vuoden 1999 lopussa pudonnut 14,1 miljardiin euroon, kun se vielä 1990 oli 19,8 miljardia euroa, ilmenee pankin vuotuisesta katsauksesta Afrikan kehitykseen.
Eniten tukea ovat menettäneet sotaa käyvät Afrikan valtiot, mutta pankin mukaan leikkaukset ovat olleet mittavia myös maissa, joiden politiikka on tunnustettu vakaaksi. Esimerkiksi Ghanan saama kehitysapu kutistui 1999 lähes 115 miljoonaa euroa edellisvuotisesta. Mosambikin apu laski samaan aikaan vieläkin jyrkemmin: 1,2 miljardista eurosta 924 miljoonaan. Maa kuuluu Afrikan köyhimpiin, mutta on saanut lainanantajilta paljon kiitosta valitsemastaan kehityslinjasta.Maailmanpankki toistaa aiemminkin kuullut vetoomukset, joiden mukaan rikkaiden maiden pitää tehdä kaksi asiaa lunastaakseen lupauksensa Afrikan nostamisesta jaloilleen. Niiden on lisättävä apuaan Afrikalle ja avattava markkinansa sen tuotteille.

Pankki muistuttaa, että Afrikan työttömien vinhasti kasvava joukko tarvitsee työpaikkoja nyt heti. Nopeimmin niitä on synnytettävissä köyhimpien maiden maatalouteen, se arvioi. Pankin tutkijat laskevat, että Länsi- ja Keski-Afrikan puuvillankasvattajien tulot nousisivat lähes 290 miljoonalla eurolla vuodessa, jos maailman suurin puuvillantuottaja, Yhdysvallat, lopettaisi oman tuotantonsa tukiaiset.
"Kahdeksan valtion maksamat puuvillan tuotantotuet yltivät yhteensä 6,2 miljardiin euroon tuotantokaudella 1998-1999. Yhdysvaltain osuus siitä oli 2,3 miljardia", raportti kertoo. Sen mukaan tukiaiset ovat painaneet puuvillan hinnan kolmannekseen 1990-luvun puolivälin huipputasosta. Vaikka Länsi- ja Keski-Afrikan puuvillantuottajien tuotantokustannukset ovat maailman alhaisimmat, alueen valtiot joutuvat silti tukemaan alaa 57-69 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos puuvillasta maksettaisiin paremmin, nuo rahat voitaisiin käyttää koulutukseen, terveydenhuoltoon ja teiden rakentamiseen, pankki huomauttaa.Se myös muistuttaa, että länsimaat voisivat avata markkinansa Afrikan kaupalle käytännöllisesti katsoen ilman lisäkuluja.

Maailmanpankin esittämät ratkaisut ovat liiankin yksinkertaisia, arvostelee Irungu Houghton yhdysvaltalaisesta Action Aid -avustusjärjestöstä. Hänen mukaansa pankki unohtaa kokonaan talouden monipuolistamisen, jota Afrikan maatkin kipeästi kaipaavat. Houghton muistuttaa, että Yhdysvaltain Afrikan-tuonnista 80 prosenttia tulee neljästä maasta: Angolasta, Nigeriasta, Etelä-Afrikasta ja Gabonista.
"Vaikka ne lisäisivät vientiään Yhdysvaltoihin, noin 50 afrikkalaista valtiota jäisi yhä kaupan ulkopuolelle", Houghton sanoo.
Hän ei kiistä Afrikan kehitysavun ja kaupan merkitystä, mutta painottaa maanosan koko talouspolitiikan uudistamista. Tavoitteena olisi Afrikan maiden tuotantorakenteen monipuolistaminen, jotta ne pystyisivät valmistamaan jalostettuja tuotteita, kuten Kaakkois-Aasian valtiot. "Pankki on rajannut Afrikan ongelmat yksinomaan apuun ja ulkomaankauppaan", hän valittaa.

Pankin raportissa perustellaan Afrikan avun ja kaupan lisäämisen tarvetta sillä että maanosan maat kamppailevat aidsin, sisällissotien ja pitkään jatkuneen hitaan talouskasvun ankarien vaikutusten kanssa.. Ne uhkaavat murentaa viime vuosien kovalla työllä saavutetut edistysaskeleet. Tilannetta pahentaa se, että monien Afrikassa tuotettujen hyödykkeiden, kuten kahvin, hinnat ovat laskeneet keskimäärin 35 prosenttia vuoden 1997 lopun tasosta. Maailmanpankki muistuttaa, että YK:n asettama tavoite köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä edellyttäisi Saharan eteläpuolisen Afrikan mailta seitsemän prosentin vuotuista talouskasvua.
Pankki kiittelee Afrikan maiden johtajien lokakuussa 2001 allekirjoittamaa uutta Nepad-aloitetta (New Partnership for African Development, Uusi kumppanuus Afrikan kehittämiseksi). Pankin mukaan Afrikan johtajat sitoutuvat aloitteessa takaamaan kansalaisilleen hyvän hallinnon.
"Monet Afrikan hallitukset ovat jo aloittaneet politiikan, joka edistää kasvua, vahvistaa hallintoa ja jakaa sosiaalipalveluja entistä tehokkaammin. Ne täyttävät osansa tästä maailmanlaajuisesta sopimuksesta. Nyt rikkaiden maiden on ripeästi täytettävä omansa", Maailmanpankin Afrikan-apulaisjohtaja Callisto Madavo sanoo. Pankki vetoaa myös avun- ja lainanantajien keskinäisen koordinaation parantamiseksi.
"Lukuisten auttajien kanssa asioiminen on vienyt puolet joidenkin Afrikan valtioiden hallinnon ajasta. Tästä on tultava loppu", pankin Afrikan-pääekonomisti Alan Gelb vaatii.

Esimerkiksi Tansania laski hiljattain, että se joutuu laatimaan vuosittain 2 500 neljännesvuosikatsausta avunantajilleen, joiden valtuuskuntia lappaa maassa tuhat vuodessa.