Apubudjetit seuraavat maiden taloutta, mutta myös ideologiaa: oikeistolaiset hallitukset tapaavat leikata apua enemmän kuin kansantulo voisi edellyttää, vasemmistolaiset taas vähemmän.
Kuva:
Zhukov Oleg
Shutterstock
Uutinen

Länsimaat leikkasivat apua — enemmän kuin talous laski

Kansainväliset kehitysyhteistyövarat laskivat viime vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 1997 jälkeen, jos pois luetaan merkittävät velkojen mitätöintivuodet, selviää OECD:n tuoreesta tilastosta. Suomen apu pudonnee lähiaikoina alle 0,5 prosenttiin kansantulosta.
Esa Salminen
5.4.2012

Pitkä kehitysavun vuosittainen kasvuputki on ohi, selviää teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n 4. huhtikuuta julkaisemista tiedoista. Apu kasvoi yli vuosikymmenen ajan, ja jos tilastoista jätetään velkahelpotusten aiheuttamat näennäiset apupiikit, kehitysapu laski vuonna 2011 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1997.

Eniten apuaan ovat leikanneet kriisimaat Espanja ja Kreikka, mutta myös Belgia, Itävalta ja Japani ovat karsineet avustusbudjettejaan yli kymmenellä prosentilla. OECD-maiden yhteenlaskettu apu putosi 2,7 prosentilla 133,5 miljardiin dollariin, joka vastaa 0,31 prosenttia maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Suomen apu putosi reaalisessa arvossaan 4,3 prosentilla ja oli 0,52 prosenttia bruttokansantulosta. Aiemmin tasoksi arvioitiin 0,56 prosenttia. Ero kuvastaa sitä, että valtiovarainministeriön kasvuennusteet ovat olleet todellisuutta varovaisempia. Koska Suomen kehitysapu on jäädytetty euromääräisesti nykytasolleen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi ja laskee vuonna 2015 pudonnee prosenttiosuus alle 0,5:n lähivuosina.

Leikkaajien rinnalla on myös positiivisia esimerkkejä, kuten Italia, Ruotsi, Saksa, Australia, Viro ja Etelä-Korea, jotka kasvattivat apuaan vuonna 2011. Italian apunosto on tosin lähinnä tilastotekninen, koska se koostuu velkahelpotuksista ja pohjoisafrikkalaisten pakolaisten vastaanottamiskuluista.

Vaikka vähiten kehittyneet maat ovat poliittisissa puheissa paistatelleet avun keskiössä, niiden osalta apua leikattiin suhteessa enemmän kuin muilta: kahdenvälinen apu näille maille laski 8,9 prosenttia.

Tutkimus: Oikeistolaiset hallitukset leikkaavat yleensä enemmän

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen yhteenliittymä Concord huomautti tuoreeltaan, että EU-maat leikkaavat kehitysapuaan enemmän kuin niiden taloudet supistuvat.

YK-yliopisto Widerin tuoreen tutkimuksen mukaan tämä on tyypillistä oikeistolaisille hallituksille. Maaliskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan keskustalaiset hallitukset tapaavat seurata apubudjeteissaan talouden liikkeitä, mutta niin oikeistolaiset kuin vasemmistolaiset hallitukset toimivat ideologisemmin: vasemmistolaiset eivät yleensä leikkaa apubudjetteja kriisien aikana, oikeistolaiset taas leikkaavat enemmän kuin talous supistuu.

"Näyttää lisäksi siltä, että yhteiskunnalliset syyt kuten työttömyys ja inflaatio avunantajamaissa eivät vaikuta apubudjettien suuruuteen", kirjoittaa tutkija Joanna Gravier-Rymaszewska ajatushautomon Wider Angle -lehdessä.

Gravier-Rymaszewskasta vaikuttaa siltä, että se millaisia puolueita on hallituksissa, ohjaa kehitysapupäätöksiä enemmän kuin avunantajamaiden kansalaisten tarpeet.

Myös muut finanssisektorin ilmiöt vaikuttavat apuun: osakekurssien epävakaus vähentää avun ennakoitavuutta, ja avun reaalinen arvo vastaanottajamaille vähenee kriisien aikana, koska dollarin vahvistuminen muihin valuuttoihin nähden syö sitä.