Kuva:
IStock
Uutinen

Land Matrix -tietokanta avaa maakauppoihin liittyvää salailua

Julkisuudessa esitetyt arviot maakaappausten määristä saattavat uuden tietokannan perusteella olla liioiteltuja, sillä yritykset itse suurentelevat keinottelumielessä ostamaansa maa-alaa, BBC uutisoi. Kauppojen määrää on kokonaisuudessaan vaikea arvioida salailun takia.
Sanna Jäppinen
13.6.2013

2000-luvulla suuret maakaupat ovat lisääntyneet rajusti muun muassa ruuan hinnan noustessa ja ruualla keinottelun lisääntyessä. Moniin maahankintoihin liittyy epäselvyyksiä ja pienviljelijöiden oikeuksien tallaamista, joiden perusteella niitä on päädytty kauppojen sijaan kutsumaan kaappauksiksi. Monissa kehitysmaissa paikallisväestön käyttöön perustuvaa maanomistusoikeutta ei tunnusteta lain edessä.

Todellista kuvaa maahankinnoista – ja samalla kaappauksista – on kuitenkin ollut vaikea saada. Yksi yritys seurata kansainvälisiä maakauppoja on viiden tutkimuslaitoksen ja useiden kansalaisjärjestön perustama Land Matrix -tietokanta. Sen betaversio käynnistettiin huhtikuussa 2012, ja uusi parannettu versio avattiin kesäkuussa 2013.

Tietokannan perusteella vaikuttaa sitä, että varsinkin yritykset näyttävät itse liioittelevan ostamansa maan määrää – tavoitteenaan luoda hypetystä markkinoilla, BBC arvioi uutisessaan. Esimerkiksi eteläafrikkalainen Agri-SA raportoi ostaneensa Kongon tasavallasta 10 miljoonaa hehtaaria maata, mutta todellisuudessa määrä olikin vain 80 000 hehtaaria.

Land Matrixin perusteella myös Kiinan aktiivisuutta maahankinnoissa on liioiteltu.

Uusi trendi maahankinnoissa näyttää puolestaan olevan se, että teollisuusmaiden hallitusten ja yritysten ohella yhä suurempi osa ostajista on paikallisia hallituksia. Esimerkiksi Aasiassa yli 80 prosentissa maakaupoista rahoitus on alueellista, BBC kirjoittaa.

Kauppoja yhä enemmän välikäsien kautta

Land Matrixin tuoreessa uutiskirjeessä painotetaan, että tietokannan tiedot ovat suuntaa antavia, eivät koko totuus. Maakauppoja leimaa tutkijoiden mukaan vahvasti "anti-läpinäkyvyys", ja virallisilta tahoilta saatava tieto on usein epäluotettavaa. Siksi avoimeen tietokantaan kerätään tietoa myös esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden avulla, ruohonjuuritason toimijoilta sekä yritysten verkkosivuja ja mediaa seuraamalla.

Land Matrixiin on tähän menneessä kirjattu tieto 756:sta maakaupasta, jotka koskevat yli 46 miljoonaa hehtaaria. Yli puolet maakaupoista on tehty Afrikassa, erityisesti Mosambikissa ja Etiopiassa. Toinen merkittävä alue maanostoryntäykselle on Kaakkois-Aasia.

Maakaupalla tarkoitetaan Land Matrixissa maahankintaa, joka on tehty vuoden 2000 jälkeen, koskee yli 200 hehtaarin alaa ja jossa kyseessä on maan käyttöoikeuden, kontrollin tai omistajuuden vaihto. Kaupassa täytyy olla myös kyse siitä, että pienviljelijöiden tai yhteisöjen viljelemälle tai muuten hyödyntämälle maalle vähintäänkin suunnitellaan kaupallista käyttöä.

Vaikka Land Matrixin avulla pyritään lisäämään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, ei maahankintoihin liittyvä salailu näytä tietokannan ylläpitäjien mukaan olevan ainakaan vähenemään päin, BBC kirjoittaa.

Jatkuvasti kehitetään uusia instrumentteja, joiden avulla sijoittavat voivat pysyä entistä näkymättömämpinä. Tällaisia ovat esimerkiksi sopimusviljely ja pankkien välityksellä toimiminen.

"Sen sijaan, että maakaupat tehtäisiin suoraan, ostetaankin esimerkiksi paikallisen, haluttuja maita kontrolloivan agribisnesyrityksen osakkeita ", tutkija Ward Anseeuw CIDAR-tutkimuskeskuksesta kertoo esimerkkinä salailun muodoista.