Esitetty maksu voisi kasvattaa laivaliikenteen polttoaineen hintaan kymmenellä prosentilla. Energiatehokkuuden kehittäminen vähentää kuitenkin kokonaiskustannuksia.
Kuva:
iStockphoto
Uutistausta

Laivaliikenteelle kaavaillaan päästömaksuja

Polttoaineveroja tai päästökauppaa kaavaillaan ratkaisuksi laivaliikenteen kasvaviin päästöihin. Oxfamin ja WWF:n tuoreen raportin mukaan mekanismit ovat tarpeen, mutta ne eivät saisi raskauttaa kehitysmaita.
Esa Salminen
15.9.2011

Laivaliikenne vastaa noin kolmea prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Yksi laiva voi päästää enemmän hiilidioksidia ilmakehään vuodessa kuin monet pienet saarivaltiot. Kehitysjärjestö Oxfamin ja Maailman luonnonsäätiö WWF:n tuoreessa raportissa laivaliikenteen päästöjen ennustetaan kasvavan 150—250 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Ne ovat jo kaksinkertaistuneet vuodesta 1990.

Järjestöt esittävät, että nyt olisi oiva aika tuoda laivaliikenne mukaan ilmastotalkoisiin. Päästöjä voitaisiin rajoittaa mekanismein, jotka ovat tuttuja muilta aloilta: joko laivojen käyttämälle polttoaineelle voitaisiin asettaa hiilivero tai laivoille voitaisiin luoda päästökauppamarkkinat, joilla myytäisiin päästöoikeuksia.

Sääntöjä puidaan jo korkeimmalla tasolla 

Säännöt maailman laivaliikenteelle muotoillaan YK:n alaisessa IMOssa (International Maritime Organization). IMO on viime vuosina kehittänyt ohjeita energiatehokkuudesta ja on tietoinen siitäkin, että tällaisia markkinapohjaisia malleja tarvitaan, koska laivaliikenteen kasvunäkymät ovat sen verran suuret. Maksut paitsi vähentäisivät päästöjä myös kannustaisivat laivanvarustamoita energiatehokkuuteen, sanotaan IMOn verkkosivuilla. 

"Viimeisissä ympäristösuojelukomitean kokouksissa on käsitelty useita valtioiden ja järjestöjen ehdotuksia markkinapohjaisille mekanismeille", kertoo sähköpostitse tavoitettu IMOn tiedottaja Natasha Brown. "Nyt harkittavien mallien joukossa on kaikkien hiilidioksidipäästöjen verottaminen (jonka polttoainemyyjät keräisivät ja kanavoisivat globaaliin rahastoon) tai vain sellaisten laivojen laskuttaminen päästökaupalla, jotka eivät vastaa energiatehokkuussääntöjä."

Oxfam ja WWF kiittelevät raportissaan IMOn uusia energiatehokkuussääntöjä, mutta pitävät niitä riittämättöminä: ne koskevat vain uusia laivoja, eivätkä yksin vähennä päästöjä vuoteen 2020 mennessä kuin prosentilla verrattuna siihen, ettei tehtäisi mitään. Polttoaineen verotus olisi Oxfamin ja WWF:n mukaan looginen seuraava askel. 

Kuka maksaa? 

Samaan tapaan kuin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, myös laivaliikenteen päästömaksuissa vallitsee erimielisyys maksajista ja tasapuolisuudesta. Länsimaat ovat Oxfamin ja WWF:n mukaan peräänkuuluttaneet sitä, että sääntöjen pitää koskea kaikkia laivoja yhtäläisesti. Kehitysmaat taas ovat vaatineet, että länsimaat — jotka ovat ilmastonmuutoksen aiheuttaneet — olisivat pääasiallisia maksumiehiä.

Järjestöillä on kolme vaatimusta oikeudenmukaiselle järjestelmälle.

  1. Maksujen pitää aiheuttaa merkittävät päästövähennykset.
  2. Ne eivät saa aiheuttaa nettokustannuksia kehitysmaille. Järjestöjen mukaan hiilimaksun on oltava universaali, koska laivaamisen kuluja ei voi yksilöidä puhtaasti maittain. Jotta länsimaiden historiallisen maksuvelvollisuuden periaate toteutuisi, pitää järjestelmän varmistaa kehitysmaille nollataakka maksamalla verotuotoista hyvityksiä kehitysmaille.
  3. Pääosa lopuista rahoista tulee ohjata YK:n ilmastorahastoon Green Climate Fundiin, jotta se voi jatkaa työtä kehitysmaiden tukemiseksi sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa että sen ehkäisemisessä.

Ei kallis uudistus

Laivanvarustajien ja kuluttajien ei tarvitse olla peloissaan: laskelmien mukaan hiilidioksidimaksut eivät tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Monet satsaukset energiatehokkuuteen jopa säästävät rahaa. 

Kun öljyn hinta nousi voimakkaasti 1970-luvulla, varustamot alkoivat satsata laivojen energiatehokkuuteen voimakkaasti. Polttoaineenkulutus palasi vuoden 1973 tasolle vasta 1990-luvulla, kun laivojen määrä nousi riittävän suureksi.

Oxfam ja WWF laskevat, että 25 dollarin vero polttoainetonnia kohden nostaisi laivoilla käytävän kaupan hintaa alle 0,2 prosenttia. Polttoaineen hinta kyllä nousisi noin kymmenellä prosentilla, mutta se on paljon vähemmän kuin mitä polttoaineen hinta on viimeisen kymmen vuoden aikana heilahdellut. Ruokatarvikkeiden hintoihin vaikutus olisi tuotteesta riippuen 0,1—0,6 prosentin luokkaa. 

Oikea aika vaikuttaa 

Järjestöjen mukaan nyt on vaikuttamisen paikka: sekä IMOssa että kansainvälisessä ilmastopaneelissa UNFCCC:ssä keskustellaan ilmastorahoituksesta, ja G20-ryhmän puheenjohtajamaa Ranska pitää innovatiivisia ilmastorahoituksen lähteitä tärkeänä prioriteettina marraskuun kokouksessa Cannesissa — juuri ennen kuin kansainväliset ilmastoneuvottelut alkavat Etelä-Afrikan Durbanissa.

IMOn vuosikokouksen tulisi järjestöjen mukaan ottaa selkeä kanta siihen, että laivojen päästöille on saatava hinta.

Natasha Brownin mukaan IMOn ympäristösuojelukomitea teetätti vuonna 2010 kannattavuustutkimuksen erilaisista markkinapohjaisista mekanismeista. Aikaan ei toistaiseksi saatu enemmistöpäätöstä, mutta kasvihuonekaasupäästöjä hillitsemään perustettu työryhmä on edistynyt neuvotteluissa hyvin, ja ympäristösuojelukomitea käsittelee asiaa jälleen kokouksessaan ensi vuonna.