Uutinen

Lähtöruutuun jäänyttä yhteistyötä

Vahvasta tahdosta huolimatta järjestöjen yhteistyö voi kaatua aktiivien vaihtumiseen ja ajan puutteeseen jo ennen kuin se varsinaisesti alkaa. Näin kävi Suomi-Etiopia ja Suomen ympäristökasvatuksen seurojen projektissa vuosituhannen vaihteessa.
Pasi Nokelainen
25.3.2006

Suomi-Etiopia seuran hallinnoima hanke tuki etiopialaisen luontojärjestön ympäristökasvatusprojektia vuosina 2000- 2003, mutta tavoiteltu kosketuspinta vastaavanlaista työtä Suomessa tekeviin tahoihin jäi syntymättä.

"Meillä oli jo kiikarissa Ympäristökasvatuksen seuran puolelta joitain henkilöitä, jotka olisivat voineet esimerkiksi mennä Etiopiaan työskentelemään paikallisiin kouluihin ja luontokerhoihin, mutta heidän suunnitelmansa muuttuivat muun muassa ulkomailta saadun opiskelupaikan vuoksi", kertoo Suomi-Etiopia Seuran puheenjohtaja Kari Silfverberg.

Silfverberg näkee yhteistyön kohtalon yleisenä, hyvin ymmärrettävänä ongelmana: järjestöjen aktiivit ovat usein nuoria aikuisia, joiden perhe- ja työtilanteet muuttuvat nopeasti. Ympäristökasvatuksen seurasta vahvistetaan, että projektiin osallistuminen kävi ajanpuutteen vuoksi ylivoimaiseksi noin 500 jäsenen ja yhden puolipäiväisen työntekijän yhdistyksessä.

"Minusta on todella sääli, ettei näkökulmia avaavassa yhteistyössä päästy tämän pidemmälle. Olisi ollut hienoa, jos suomalaiset olisivat päässet oppimaan, miten ympäristökasvatusta tehdään hirmuisen paljon köyhemmissä olosuhteissa", sanoo Silfverberg.

"Halusimme Ympäristökasvatuksen seuralta myös menetelmällistä osaamista. Tarkoituksena oli kääntää joitain seuran materiaaleja englanniksi etiopialaisten käyttöön."

Pienhankkeet 0,7:n edellytyksenä

Silfverberg ei ensimmäisestä takaiskusta lannistunut, vaan yritti seuraavaksi saada mukaan Luonto-Liiton, mutta periaatteellisesta kiinnostuksesta huolimatta käytännön toteuttajia ei löytynyt sieltäkään. Tällä hetkellä Silfverbergin yhden miehen etsintäpartion kiinnostus on toisessa suunnassa, sillä ekologisen sanitaation ja kuivakäymälätekniikan suomalaiselle esitaistelijalle Huussi ry:lle etsitään yhteistyökumppania Etiopiasta.

Järjestöhankkeiden ajoittaisista ongelmista huolimatta koko kehitysyhteistyöalan yhteisiä tavoitteita kuten 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden ohjaamista kehitysyhteistyöhön ei Silfverbergin mielestä voida saavuttaa ilman ilman pieniä järjestöjä.

"Suuret ammattimaiset, palkatulla työvoimalla toimivat järjestöt ovat hanketoteuttajina usein aikalailla samantapaisia kuin konsulttifirmat. Niiden kautta ei synny sitä laajaa kosketuspintaa suomalaisiin, mitä kehitysyhteistyössä tarvittaisiin kipeästi", Silfverberg pohtii.

Ilman tällaista laajaa kosketuspintaa johtavat poliitikot voivat olla ihan yhtä kuuroja 0,7- huudoille kuin tähänkin asti.

Ympäristö- ja kehy-järjestöt etsivät toisiaan verkostosta

Tuore kehitys- ja ympäristöverkosto edesauttaa suomalaisjärjestöjä löytämään toisensa sektorirajan yli, sillä kehitysmaissa ympäristö- ja köyhyysongelmat kytkeytyvät erottamattomastitoisiinsa. Järjestöjen välillä on ollut jopa "kielimuuri" erilaisen terminologian vuoksi.

"Yhteisiä näkemyksiä alkaa kuitenkin löytyä, kun istutaan yhdessä alas. Esimerkiksi tammikuussa onnistuttiin muotoilemaan yhteinen lausunto hallituksen ilmastostrategiaan, joka oli painottunut kapeasti vain Suomeen", kertoo Kepan edustajana verkostossa toimiva Miia Toikka.

Toikka pitää suurimpana pidäkkeenä käytännön yhteistyölle sitä, että järjestöjen rajalliset resurssit suunnataan viime kädessä siihen, mikä on niille kaikkein ominta eli ympäristöjärjestöillä ympäristökysymykset ja kehitysyhteistyöjärjestöillä kehityskysymykset.