Uutinen

Kytenyt thai-viha johti mellakoihin Kambodzhassa

Todennäköisesti Kambodzhan tuleviin parlamenttivaaleihin liittyvä khmer-kansallismielinen yllytys johti suureen mellakkaan sekä Thaimaan suurlähetystön ja thaiyritysten liikehuoneistojen tuhoamiseen maan pääkaupungissa Phnom Penhissä.
Timo Kuronen
31.1.2003

Tammikuun 29. päivän saldo Phnom Penhissä: osittain palanut Thaimaan suurlähetystö ja lähettilään virka-asunto, kokonaan tuhoutuneet luksushotelli ja teleyrityksen toimitalo sekä neljä muuta pahoja vaurioita kärsinyttä hotellia ja liikerakennusta. Vahingot kymmeniä miljoonia euroja. Tekijänä hurjistunut väkijoukko. Syynä huhuihin perustunut lehtikirjoittelu ja jopa pääministerin syyllistyminen kansallismieliseen yllyttämiseen.

Thaimaan hallitus vastasi väkivaltaan katkaisemalla kaikki taloussuhteet Kambodzhaan toistaiseksi ja karkottamalla Kambodzhan suurlähettilään. Diplomaattisuhteet jatkuvat asianhoitajatasolla. Useita sotilaskoneita lähetettiin Phnom Penhiin evakuoimaan Thaimaan kansalaiset pois maasta. Mellakoissa loukkaantuneita oli useita, mutta kuolonuhreilta vältyttiin.

Tieto Thaimaan kuninkaan kuvan polkemisesta Phnom Penhissä suututti puolestaan thait ja johti seuraavana päivänä suurmielenosoitukseen Kambodzhan lähetystön edustalla Bangkokissa. Väkijoukko poltti Kambodzhan lippuja ja vaati maassa olevien khmer-siirtotyöläisten välitöntä karkottamista. Vasta kuninkaan radioitu puhe, jossa hän vetosi rauhanomaiseen ratkaisuun, sai mielenosoittajat lähtemään kotiinsa.
 

Lehtijuttu lietsoi vihaa



Phnom Penhin mellakointi sai alkunsa tammikuun 18. päivänä Rasmei Angkor (Angkorin Valo) –lehdessä julkaistusta jutusta, jossa väitettiin, että kuuluisa thaimaalainen näyttelijätär Suwanan Khongying oli televisiossa väittänyt Kambodzhan varastaneen Angkor Watin temppelin Thaimaalta. Tuhatvuotista Angkor Watia pidetään khmer-kulttuurin arvokkaimpana muistomerkkinä ja maan ylpeyden aiheena.

Lehden päätoimittaja kertoi torstaina kansainvälisille uutistoimistoille, että hän kuuli tarinan kolmelta tunnistamattomalta mieheltä ja päätti julkaista sen puolustaakseen maan itsenäisyyttä. Muutaman päivän päästä tarina julkaistiin toisessakin lehdessä, mistä se levisi edelleen radio-ohjelman aiheeksi. Jopa pääministeri Hun Sen hyökkäsi viime maanantain puheessaan näyttelijätärtä vastaan ja vaati kansalaisia boikotoimaan ulkomaalaisia tuotteita. Hän sanoi, että "hän (näyttelijätär) ei ole edes Angkorin temppeleiden ympärillä kasvavan ruohon arvoinen". Vaikka näyttelijätär ja TV-yhtiö kertoivat tarinan olevan perätön, ilmeisesti juuri pääministerin puhe johti keskiviikkona vihaisiin mielenosoituksiin Thaimaan lähetystön edustalla. Tilanne riistäytyi lähetystön suojana olleen harvalukuisen poliisijoukon käsistä, kun väkijoukko kuuli huhun, että Kambodzhan lähetystöön Bangkokissa oli hyökätty ja sen henkilöstö tapettu.

Kambodzhan hallituksen tiedottaja Khieu Kanharith kertoi lehtitarinan olevan ilmeisesti keksityn ja syytti siihen sekaantuneita lehtiä vastuuttomasta journalismista. Hänen mukaansa kambodzhalaiset tapaavat sanoa, että heillä on maailman vapain lehdistö, sillä kuka tahansa voi sepittää uutisia eikä oikeussuojaa juuri ole. Hän aikoo vaatia lehdistöä perustamaan eettisen neuvoston ja laatimaan hyvän journalismin säännöstön.

Poliittista valtataistelua?


Arviot mellakan taustalla olevista motiiveista vaihtelevat, mutta useimpien arvioijien mukaan ensi heinäkuussa pidettävät Kambodzhan parlamenttivaalit voivat olla keskeisenä vaikuttimena. Myös businesskonfliktit ja epäluulo naapurimaata kohtaan ovat lisänneet räjähdysalttiutta.

Mellakan jälkeen pääministeri Hun Sen syytti maan ääriliikkeitä ja oppositiota väkivallan lietsomisesta Thaimaan lähetystön edustalla. Hän ei kuitenkaan voi kiistää sitä, että myös hänen perättömiin lehtitietoihin perustuvalla puheellaan on voinut olla ratkaiseva rooli. Hun Sen pyrkii vaalivoittoon myös tulevissa vaaleissa ja esiintyy mielellään kansallismielisenä maan johtajana.

Suurimman oppositiopuolueen johtaja Sam Rainsy puolestaan vetosi, ettei maan poliittinen johto kiihottaisi kansalaisia vihaan ja väkivaltaan käyttämällä hyväkseen hallituksen kontrolloimia radio- ja televisiokanavia.

Thaimaalaisiin yrityksiin kohdistuvasta vihasta puhuu se, että lähetystön tuhoamisen jälkeen väkijoukko kiersi kaupungin keskustaan ottaen hyökkäyksen kohteeksi suurimmat thaiomisteiset yritykset ja hotellit. Chulalongkornin yliopiston tutkijan Wacharin Yonsirin mukaan monet khmerit ovat katkeria siitä, että thait hallitsevat suurta osaa maan liiketoiminnasta ja hyöty sopimuksista menee vain hallitseville eliiteille. Esimerkiksi molempien maitten matkapuhelinmarkkinoita hallitsee Thaimaan pääministeri Thaksin Shinawatran perheyritys Shin Corporation. Maitten välisen kaupan ja investointien yhteisarvo on noin miljardi euroa vuodessa.

Myös modernin thaikulttuurin vaikutus on ollut pitkään herkkä aihe Kambodzhassa. Television ohjelmatarjontaa hallitsevat thaimaalaiset saippuaoopperat ja thainäyttelijöiden kuvat koristavat katukuvaa ja ihmisten koteja. Hallitus on toistuvasti vaatinut maan tv-yhtiöitä tuottamaan omia ohjelmia, joihin niillä ei kuitenkaan ole varoja.

Historiallisesti maiden suhteita ovat kiristäneet raja-alueiden läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat khmer-temppelit. Vuosien 1867 ja 1953 välillä, Ranskan hallitessa Kambodzhaa, Angkor Wat vaihtoi omistajaa neljä kertaa. Vuonna 1962 kansainvälinen oikeus päätti, että myös Preah Vihearin temppeli kuuluu Kambodzhalle.

Bangkok Postin pääkirjoituksessa 31.1. muistutettiin, että thaimaalaisten on vastattava Phnom Penhin mellakoihin vain diplomaattisin keinoin ja maassa olevien siirtotyöläisten turvallisuus on taattava. Koska Thaimaa on kehittyneempi maa, sen on ollut helppo tehdä liiketoimintaa naapurimaissa. Aggressiivinen liiketoiminta vaikuttaa jopa taloudelliselta kolonisaatiolta ja sen mukana on seurannut myös kulttuurinen dominaatio. Ei olekaan ihme, että kambodzhalaiset poliitikot ja media käyttävät tilannetta hyväkseen nostaakseen kansallistunnetta. Tässä tilanteessa thaimaalaisten on pidettävä kurissa ylemmyydentunteensa köyhempiä naapureitaan kohtaan ja pyrittävä molemminpuoliseen kunnioitukseen maiden välisissä suhteissa.