Uutinen

Kysely: Suomalaiset tyytyväisiä kehitysyhteistyöhön

Katri Kaarniala
21.5.2000

Ulkoasiainministeriön teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä Suomen julkisen kehitysyhteistyön linjauksiin ja toteutukseen. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin vuosi sitten tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa. Merkittävin muutos oli, että avun lisäämistä toivovien määrä oli kasvanut 30 prosentista 45 prosenttiin. Entistä useampi piti myös kehitysyhteistyötä merkittävänä ulkopolitiikan osana.

Haastattelut tehtiin huhtikuussa 2000. Vastaajina oli 1060 suomalaista, joiden ikä vaihteli 15 ja 74 vuoden välillä. Otos oli valtakunnallisesti edustava vastaajien iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tutkimuksen tekijänä oli Taloustutkimus Oy.

Kansalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä selvitettiin nyt kolmannen kerran kattavasti. Aiemmat tutkimukset tehtiin vuosina 1997 ja 1999.

Afrikka ykkössijalla

Tutkimus osoittaa, että suomalaiset pitävät Afrikan maiden asemaa kaikkein tukalimpana. Seitsemän kymmenestä suomalaisesta jakaisi eniten apua Afrikkaan. Afrikan osuus on kasvanut edellisestä vuodesta 11 prosenttiyksikköä. Muut alueet saivat selvästi vähemmän tukijoita: 7 prosenttia vastaajista asettaisi etusijalle Aasian ja kuusi prosenttia Suomen lähialueet Venäjällä. Perusteluina Afrikan avulle olivat mm. nälänhätä, köyhyys ja veden puute. Lähialueiden tukemista perusteltiin sukulaisuudella ja läheisyydellä.

Afrikan tuen saama kannatus vastaa varsin hyvin Suomen yhteistyön käytäntöä. Suomen kahdenvälisestä hankeavusta yli 40 prosenttia ja humanitaarisesta avusta lähes kolmasosa suuntautui vuonna 1999 Afrikkaan.

Myös Suomen kehitysyhteistyön jakautuminen eri toimialoille vastaa hyvin kansalaisten toivomuksia. Kun vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä sektoria, listan kärkeen sijoittuivat terveydenhuolto ja väestökysymykset (85 %), opetus (56 %), ihmisoikeudet, demokratia, tasa-arvo ja hyvä hallinto (49 %), vesihuolto ja viemäröinti (46 %) sekä ympäristö (27 %). Nämä ovat juuri niitä aloja, joille on suunnattu runsaimmin tukea.

Suomen antamaan katastrofiapuun suhtauduttiin niinikään myönteisesti. Valtaosa vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen Suomen reaktionopeuteen ongelmatilanteissa (78 %), avun määrään (68 %) ja kohteiden valintaan (80 %).

Rahaa halutaan lisää

Suomalaiset osasivat varsin hyvin arvioida kehitysyhteistyömäärärahojen osuuden bruttokansantulosta. Kysymyksessä annettiin kahdeksan eri vaihtoehtoa 0,1 prosentista 2 prosenttiin. Kolmasosa vastaajista valitsi 0,3 prosentin lukeman ja neljäsosa 0,5 prosentin lukeman. Todellinen lukema on 0,34 prosenttia. Hieman yli joka kymmenes vastaaja ehdotti tasan yhden prosentin lukemaa. Vastaajien mielessä on saattanut olla parin vuosikymmentä sitten vahvimmillaan ollut prosenttiliike. YK:n asettama tavoite on 0,7 %.

Suurin muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli, että huomattavasti aiempaa useampi haluaisi nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja nykyiseltä tasolta. Vuoden 1999 tutkimuksessa näin ajattelevia oli 30 prosenttia ja nyt peräti 45 prosenttia. Vastaavasti entisellään pysyvää rahoitusta kannatti vuosi sitten 57 prosenttia, nyt 45 %. Apuvarojen vähentämistä kannatti vuonna 1999 kuusi prosenttia vastaajista, vuonna 2000 enää neljä prosenttia.

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä entistä selvemmin merkityksellisenä ulkopolitiikan osana. Viime vuonna tätä mieltä oli 51 prosenttia vastaajista, nyt 60.

Itseapu ja köyhyyden vähentäminen tärkeää

Kun vastaajia pyydettiin vapaasti nimeämään kehitysyhteistyön tärkein tavoite, kärkipäähän sijoittuivat kehitysmaiden opettaminen auttamaan itse itseään (12 %), humanitaarinen ja ruoka-apu (10 %) sekä köyhyyden vähentäminen (8 %). Hätäavun suuri osuus voi selittyä sillä, että uutiset Etiopian kuivuudesta ja nälänhädästä olivat tutkimuksen tekemisen aikaan näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. Yli neljäsosa ei osannut nimetä tärkeintä päämäärää.

Haastateltavia pyydettiin myös valitsemaan tärkein niistä viidestä päämäärästä, jotka valtioneuvosto on asettanut Suomen kehitysyhteistyölle ja kehitysmaapolitiikalle. Tärkeimmiksi arvioitiin köyhyyden vähentäminen (31 %) ja turvallisuuden lisääminen (27 %). Kolmantena tulivat tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen (22 %) ja neljäntenä ympäristöuhkien torjuminen (14 %). Taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen jäi hännille (4 %).

Lisätietoja ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolla antavat tiedotuspäällikkö Matti Remes, puh. (09) 1341 6348, 040 519 3024, sähköposti matti.remes@formin.fi ja kehitysyhteistyöneuvos Katri Kaarniala, puh. (09) 1342 6029, 040 748 3596, sähköposti katri.kaarniala@formin.fi.

Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston lehdistötiedote 19.5.2000