Uutinen

Kysely: Suomalaiset tukevat kehitysyhteistyön lisäämistä

Ulkoministeriön teettämän kyselytutkimuksen mukaan kehitysyhteistyöllä on Suomessa kansalaisten vankka tuki. Toisaalta suomalaiset näkevät kehitysmaiden tilanteen todellisuutta synkempänä.
Sanna Jäppinen
12.7.2007

Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä, käy ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetutkimuksesta. Perusteina avun tarpeellisuudelle ovat rikkaiden maiden velvollisuus tukea köyhempiä, oikeudenmukaisuus sekä turvallisuus.

Lähes 60 prosenttia vastaajista haluaisi Suomen kasvattavan kehitysyhteistyömäärärahojaan nykyisestä. Kasvun rahoittamiskeinoista eniten suosiota saivat uudet rahoituslähteet. Neljästä eri vaihtoehdosta suosituimmiksi nousivat lentomatkustajille suunnattu matkustajavero sekä kansalaiskeräykset ja lahjoitukset.

Tänä vuonna kehitysyhteistyömäärärahojen osuus Suomen bruttokansantulosta on arviolta 0,43 prosenttia. YK:n suosittama taso on 0,7 prosenttia.

Huoli ympäristöstä kasvussa

Huoli ympäristöstä nousi tutkimuksessa esiin voimakkaammin kuin vastaavissa kyselyissä aiemmin. Vastaajista yli 80 prosenttia oli sitä mieltä, että kehitysyhteistyötä pitäisi suunnata ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia lieventäviin hankkeisiin, ja runsas kolmannes nosti ympäristön kestävän kehityksen yhdeksi kolmesta tärkeimmästä vuosituhannen kehitystavoitteesta.

Vastaajat pitivät kehitysyhteistyön suurimpina haasteina avun perillemenoa sekä kehitysmaiden korruptiota. Lähes 80 prosenttia piti avunantajamaiden välistä yhteistyötä ja avun tehostamista tärkeämpänä kuin sitä, että kehityskohteissa näkyy että apu on nimenomaan Suomesta.

Synkät suomalaiset

UM:n on teettänyt yhdessä YK:n kanssa toisen kyselyn, josta kävi ilmi, että kehitysmaiden tilannetta pidetään todellisuutta lohduttomampana.

Kyselyn mukaan vain 16 prosenttia suomalaisista uskoo, että YK:n vuosituhattavoite puolittaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2015 mennessä toteutuu, vaikka YK:n ennusteen mukaan tavoitteeseen ilmeisesti päästään.

Suomalaiset arvioivat myös lukutaidon ja eliniänodotteen sekä puhtaan veden saatavuuden ja lasten koulunkäynnin kehitysmaissa todellista kehnommiksi.

Vastaava kysely toteutettiin myös Vietnamissa, jossa  vastaukset olivat selvästi tarkempia kuin suomalaisten. Muun muassa kehitysmaiden ihmisten koulutusmahdollisuuksia, elinajanodotetta ja puhtaan veden saatavuutta koskevat vastaukset osuivat täysin oikeaan vastaushaarukkaan kolme tai jopa kuusi kertaa useammin kuin suomalaisilla.

Väyrynen: Kyse on koko maailman kehityksestä

Tutkimusten julkistustilaisuudessa 3. heinäkuuta puhunut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen esitti, että kehityspolitiikan määritelmää olisi laajennettava niin, että se kattaisi kehitysmaiden lisäksi myös teollisuusmaat, sillä kyse on koko maailman kehityksestä. Teollisuusmailla on Väyrysen mukaan ensisijainen vastuu ilmastonmuutoksen torjumisesta ja kestävästä kehityksestä.

Nähtäväksi jää, heijastuuko uudenlainen ajattelu hallituksen valmisteilla olevaan kehityspoliittiseen ohjelmaan.

"Kehityspoliittisen ohjelman valmistelu käynnistetään aiemmasta poiketen kansalaisjärjestökuulemisella. Avoimessa seminaarissa pohditaan kehityspolitiikan perimmäisiä tavoitteita ja periaatteita pyrkien laajentamaan näkemyksiä siitä, mitä kehityspolitiikka on", Väyrynen sanoi. Seminaari pidetään elokuun loppupuolella.

Lisää tietoa aiheesta