Uutinen

Kymmenen vuoden metsänhakkuukielto Nicaraguaan

Nicaraguan parlamentti sääti viime viikolla lain, joka kieltää arvopuun viennin ja kuuden tärkeimmän jalopuun hakkuun kymmeneksi vuodeksi.
Kimmo Lehtonen
12.6.2006

Hakattua sademetsää (Kuva: Kimmo Lehtonen)
MANAGUA -- Rajunpuoleinen metsänhakkuulaki on seurausta viime kuukausien tapahtumista, jolloin Nicaraguan metsäministeriö Inaforin ja ja armeijan yhteisvoimin ratsattiin hakkuutilanne maan tärkeimmillä metsäalueilla. Suurin osa metsävaroista sijaitsee maan autonomisilla alueilla Karibian puolella, mutta arvopuuta on myös etelässä Rio San Juanin ja pohjoisessa Nueva Segovian maakunnissa.

Löydökset olivat huikeaa luokkaa, ja jo parin päivän jälkeen tehtyjen laskelmien mukaan Nicaraguassa oli sillä hetkellä eri keräyspisteissä ja joissa kellumassa noin 16 000 jalopuutukkia, noin 200 000 kuutiometriä. Lisäksi puuta löytyi merkittäviä määriä jo lankuiksi sahattuina. Ehkä noin neljännes niistä osoittautuu lailliseksi tavaraksi, arvio on vielä alustava.

Noin 90 prosenttia löydöksistä on maailmalla huippuhintaista ja yhä harvinaisemmaksi käyvää mahonkia. Muita arvopuita ovat muun muassa karibianmänty, setri, guavapuu, pochote ja pihkainen guapinol.

Nicaragua on Perun, Brasilian ja Bolivian ohella maailman tärkeimpiä mahonginviejiä. Muista Keski-Amerikan maista se on jo hakattu sukupuuttoon, ja alueen mahonkivarat ovat eri tutkimusten mukaan vähentyneet viimeisten 50 vuoden aikana 70-80 prosenttia.

Yksi luonnollinen syy massiivisiin löytöihin on vuodenaika. Sadekausi on aluillaan, ja kaatotahti kiihtyy aina kuivan ajan lopulla, sillä puut on saatava sahoille, sirkkelit soimaan ja lankut kuivatukseen mahdollisimman pian. Mutta tämä ei kuitenkaan selitä puulöydön valtaisaa määrää.

Metsämafia osoittaa mieltään

Perusongelma on se, että valtaosa metsäkaadoista tapahtuu laittomasti. Se on ollut tiedossa pitkään, ja maan presidentti Enrique Bolaños julisti hakkuukiellon jo vuosi sitten, mutta nyt vasta alkoi tapahtua. Aihe on poliittisesti mitä arkaluonteisin, sillä bisneksen yläpäästä löytyy niin politiikan, virkamiehistön kuin armeijankin korkeaa tasoa. Monet paikallistason metsähallinnon virkamiehet ja asiaa tutkineet journalistit ovat saaneet murhauhkauksia.

Puuta viedään (Kuva: Kimmo Lehtonen) Merkittävintä tuhoa on vuosien varrella saanut aikaan korruptoituneiden metsähallinnon viranomaisten ja maassa toimivan "metsämafian" keskinäinen yhteistyö. Lupia myönnetään perusteettomasti -  liikaa - ja alueille, joille niitä ei edes maan lakien mukaan saisi myöntää. Määriteltyjä hakkuualueita ei ole noudatettu ja ei tietenkään ole noudatettu lupien myöntämisen ehtona olevaa taimien istuttamista.

Yhtiöiden toiminta on siis jätetty lähes täysin ilman seurantaa. Metsää kaatavat pilkkahinnalla niiden tarpeisiin omien metsureiden lisäksi myös sademetsiin työntyvät uudisraivaajaviljelijät sekä intiaanit, joiden alueilla merkittävimmät jalopuuvarat sijaitsevat. Intiaanijohtaja saattaa omavaltaisesti myydä täysimittaisen mahonkipuun kymmenellä dollarilla.

Mitä tästä kaikesta on seurannut ja seuraa? Metsäyhtiöt tai "mafia" ovat jo osoittaneet mieltään eri tavoin ja myös luonnollisesti työttömäksi jäävät tuhannet metsätyöläiset. Kymmenkunta metsähallituksen työntekijää on saanut potkut. Intiaaniyhteisöt, joilla uuden maanmerkintälain mukaan on oikeus kestävien hakkuusuunnitelmien hyväksynnän jälkeen myydä metsävarojaan, jäävät nyt ilman tätä tulomahdollisuutta.

Ja mitä tehdä nyt rankkasateiden uhrina makaaville ja nopeasti mätäneville takavarikoiduille tukeille? Siihen ei ole kenelläkään vielä hyvä vastausta. Maan huonekalu- ja muu puuteollisuus sanoo, että se pystyy hyödyntämän materiaalista korkeintaan kolmanneksen.