Uutinen

Kurjuus kääntymässä kansannousuksi Burmassa

Mielenosoitukset saivat alkunsa polttoaineiden kuluttajahintojen nostosta. Samaan aikaan Burman juntta lisää kaasun ja öljyn myyntiä naapurimaihin.
Timo Kuronen
25.9.2007

BANGKOK -- Burman päivittäiset mielenosoitukset laajenevat lumipallon lailla. Kuukausi sitten protestimarsseille osallistui muutamia satoja, viime viikolla tuhansia ja viikonloppuna jo 20 000 ihmistä. Tällä viikolla todennäköisesti vielä enemmän.

Kaikki alkoi elokuun puolivälissä, jolloin Burman sotilasjuntta päätti kertaheitolla lopettaa polttoaineiden hintatuen. Dieselin ja maakaasun hinta nousi viisinkertaiseksi. Kansaa ei varoitettu etukäteen eikä päätöksen syytä kerrottu.

Polttoaineiden hinnankorotus johti ruoan hintojen nousuun ja kiihtyvään inflaatioon. Tämä oli liikaa armeijan tiukkaan valvontaan tottuneille burmalaisille. Mielenosoitukset olivat rauhanomaisia, mutta armeija vastasi totuttuun tyyliinsä: pelottelemalla, pidättämällä ja pahoinpitelemällä osallistujia.

Viime viikolla buddhalaismunkit nousivat protestien eturintamaan. Useat temppelit ovat kieltäytyneet sotilaiden antamista lahjoituksista. Lauantaina All Burma Monks Alliance -yhteenliittymän tiedote vaati kansalaisia kaduille ja lisäsi: "Me nimeämme kaikkien kansalaisten yhteiseksi viholliseksi paholaismaisen sotilastyrannian, joka köyhdyttää ja kurjistaa kansaamme".

Syyskuun 18. päivänä tuli kuluneeksi 19 vuotta Burman sotilasvallankaappauksesta, jossa itsevaltainen kenraali Ne Win syrjäytettiin ja tilalle nousi nykyään valtaa pitävä juntta. Sitä edelsi rahoitusjärjestelmän kriisistä alkanut kansannousu, jonka etunenässä olivat munkit ja opiskelijat. Tuhannet mielenosoittajat saivat surmansa vuoden 1988 aikana.

"Nykyisetkin protestit johtuvat köyhyydestä, mutta jokainen tietää, että inflaation taustalla on juntan huono talousasioiden hoito", kertoo Thaimaassa asuva burmalaisaktivisti Khin Ohnmar.

Burmalaisen sanonnan mukaan nälkäinen mies on vihainen mies. Lähes 90 prosenttia 54-miljoonaisesta väestöstä yrittää selvitä yhdellä dollarilla päivässä.

Öljyn ja kaasun myynti pitää juntan rahoissa

Polttoaineiden elokuinen hinnannosto tuntuu erikoiselta, koska Burmalla on laajat öljy- ja kaasuvarannot. Eikä Burma ole länsimaiden talouspakotteista ja ihmisoikeuskanpanjoista huolimatta taloudellisesti eristyksissä. Maata ovat kosimassa erityisesti useat teollistuvat Aasian maat, jotka pyrkivät turvaamaan energiansaantinsa.

Myanmar Times -lehden mukaan viime vuonna sotilasjuntta kuittasi hiilivetyjen viennistä reilut 1,6 miljardia euroa. Noin kaksi kolmannesta siitä tuli maakaasun viennistä Thaimaahan.

Tulevaisuudessa pääosa viennistä tulee suuntautumaan Intiaan ja Kiinaan, jotka ovat luvanneet Burmalle aseita, investointeja ja halpoja lainoja. Intialaiset ja kiinalaiset yritykset ovat saaneet luvan läntisestä Burmasta vastikään löydettyjen suurien kaasu- ja öljyesiintymien hyödyntämiseen.

Viime vuonna Burma ja Intia tekivät kaasusopimuksen, jokaa lisää sotilasjuntan tuloja yli kahdella miljardilla eurolla vuodessa.

Tämän vuoden alkupuoliskon aikana uusia öljyn ja kaasun etsintälupia on annettu myös australialaisille, eteläkorealaisille, malesialaisille, singaporelaisille, thaimaalaisille ja venäläisille yhtiöille. Lisäksi Japani on luvannut ostaa öljytuotteita hyvään hintaan.

Kiina on Burman tärkein poliittinen tukija. Se on yhdessä Venäjän kanssa käyttänyt veto-oikeuttaan puolustaakseen Burmaa YK:n turvallisuusneuvoston pakotteita vastaan. Viime viikolla Kiinan hallitus kuitenkin kutsui Burman ulkoministerin neuvotteluihin ja vaati junttaa vauhdittamaan demokraattisia uudistuksia.

Burma-asiantuntija Larry Jaganin mukaan sotilaiden valitsema tie demokratiaan on naurettava: "Burman kansalliskokous hyväksyi syyskuun alussa uuden perustuslain rungon, jota se pohti 14 vuotta. Se luo illuusion demokratian paluusta, mutta valta pidetään tiukasti sotilaiden käsissä. Kansalliskokouksessa ei myöskään ole edustusta Aung San Suu Kyin puolueesta, muista demokratialiikkeistä tai monista vähemmistökansoista."

"Burma on kuin sosiaalinen tulivuori, joka on valmis purkautumaan, ja hinnankorotus voi olla ratkaiseva kipinä", Jagan lisää.

Lisää tietoa aiheesta