Uutinen

Kulttuurifoorumi: Uskonto erottaa, markkinatalous yhdistää

Miten uusliberalistinen markkinatalous vaikuttaa ihmisten identiteettiin? Entä pitäisikö uskontojen eettisten ohjeiden näkyä talouselämässä?
Ilona Niinikangas
4.12.2006

Kulttuurifoorumi 2006 (Kuva: Eastpress / Seppo J.J. Sirkka) Professori Tariq Ramadan (etualalla) ja Espoon piispa Mikko Heikka (Kuva: Eastpress / Seppo J.J. Sirkka)

Espoossa marras-joulukuun taitteessa pidetyssä kulttuurifoorumissa kristityt ja muslimit keskustelivat muun muassa uskonnosta ja vallasta sekä pyhän käsitteestä. Foorumin ensimmäinen aamupäivä oli omistettu globaalitaloudelle, sillä usko markkinavoimien ylivertaisuuteen lähenee nykymaailmassa uskontoa. 

Arkkipiispa John Wikströmin mukaan luterilaisen kirkon globaaliosaatiokritiikki kohdistuu juuri uusliberalistiseen markkinatalouteen, joka yrittää ohjata koko yhteiskuntaa.

Myös Euroopan muslimiverkoston puheenjohtaja, professori Tariq Ramadan on huomannut talouden ylivallan: "Elämme globaalin markkinatalouden aikaa, ja talous on tunkeutunut yhteiskunnan kaikille aloille: kulttuuriin, politiikkaan ja koulutukseen."

Globaalissa taloudessa on Ramadanin mielestä hyviäkin puolia – markkinavoimat kun yhdistävät tehokkaasti ihmisiä yli uskontorajojen.

Onko raha pahasta?

Kaikki uskonnot pohtivat suhdetta rahaan, kaupankäyntiin ja köyhyyteen. Koraani muun muassa kieltää koronkiskonnan ja keinottelun. Ramadanin mielestä uskontojen eettisten ohjeiden pitäisi näkyä selvemmin globaalitaloudessa.

"Kristittyjen ja muslimien tulisi miettiä omia arvojaan ja sitä, miten ne näkyvät markkinataloudessa. Kuinka monet kristityistä harjoittavat eettisesti kestäviä elinkeinoja? Kyllä, myönnän että meidän on ansaittava rahaa, mutta samalla meidän tulee kunnioittaa muita ihmisiä ja luontoa. Talous ilman moraalia on ihmisyyden loppu."

Ramadan on varma, että uskontojen välisissä konflikteissa on pohjimmiltaan kyse rahasta. Hänen mielestään uskontojen tasa-arvosta on turha puhua, jos siihen ei liity myös taloudellista tasa-arvoa.

"Ranskan lähiömellakoissa ei ollut kyse uskonnosta vaan oikeudesta kansalaisuuteen. Tehokkain tapa lisätä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja laittaa  rahaa sosiaalihankkeisiin. Vasta sitten, kun köyhyys saadaan kitkettyä, voidaan puhua uskontojen välisestä vuoropuhelusta."

Raha vaikuttaa myös siihen, kuinka ihmiset suhtautuvat pakolaisiin ja siirtolaisiin. Ne, joilla on rahaa, ovat tervetulleempia kuin muut.

Ramadanin mielestä tapa, jolla siirtolaisuutta hoidetaan, on julma. "Euroopassa tarvitaan 20 miljoonaa uutta työntekijää. Tarvitsemme siirtolaisia, mutta samaan aikaan kiristämme turvallisuustoimenpiteitä suojellaksemme itseämme heiltä", hän totesi.

Identiteetti hukassa

Globaalitalous on muuttanut kansallisvaltioita, avannut rajoja ja katkonut ihmisten juuria.

"Ihmiset eivät enää tiedä, millaista on olla suomalainen tai eurooppalainen. Globaalitalous on tehnyt ihmisten identiteetistä hyvin kapean", Ramadan totesi. "Filosofiaa ja uskontoa tarvitaan, jotta identiteetit saadaan taas tasapainoon". 

Järvenpään Diakonia-ammattikoulun koordinaattori Tony Addy puhui siitä, kuinka ihmiset nykyään luovat itse identiteettinsä.

"Kasvoin pienessä englantilaisessa kaupungissa, jossa oli kolme tehdasta ja kaikilla oli yhteinen identiteetti. Nyt tehtaita ei enää ole ja ihmisten täytyy itse rakentaa omat identiteettinsä."

"Globaalitalouden myötä identiteetistä on tullut kulutushyödyke. Oikean identiteetin löytäminen on elinikäinen kamppailu", Addy sanoi.

Lisää tietoa aiheesta