Nainen ja lapsi odottavat pääsyä lääkäriin Afrikan unionin rauhanturvaajien leirillä Mogadishussa. Naapurimaat auttavat kykynsä mukaan kuivuudesta kärsivää Somaliaa, kaikki muut maat eivät tee niin paljon kuin voisivat.
Kuva:
Stuart Price
UN Photo
Uutinen

Kuka kantaa vastuunsa nälänhädästä?

YK tarvitsee vielä miljardi dollaria auttaakseen Afrikan sarven nälänhätää. Kehitysjärjestö ONE analysoi vastuulliset auttajat. Suomi kuuluu kärkikymmenikköön maksettuaan reilun neljänneksen yli "kohtuullisen osan".
Esa Salminen
12.8.2011

Avustusjärjestöillä ei ole riittävästi rahaa Afrikan sarven kriisiin vastaamiseen: YK:n 2,48 miljardin dollarin avunpyynnöstä on saatu kasaan vasta reilu puolikas. Vielä puuttuu miljardi dollaria.

Kansainvälinen yhteisö on kantanut vastuuta epätasaisesti, kehitysjärjestö ONEn tuore selvitys kertoo. Järjestö käytti laskelmansa pohjalla maiden osuuksia YK:n jäsenmaksuista sekä näiden talouden kokoa bruttokansantuotteella mitattuna.

Näin laskien vastuunsa kantaneiden listan kärkipäästä löytyy kehitysrahoituksen kestosuosikkeja: Ruotsi johtaa yli kolminkertaisella summalla kuin sen "osuus" olisi ollut. Sen jälkeen tulevat Tanska, Britannia, Norja, Australia ja Luxemburg. Suomi on sijalla seitsemän 14,76 miljardilla dollarilla, joka ylittää neljänneksellä sen, mikä ONEn laskelman mukaan olisi ollut kohtuullista.

Häntäpäässä perinteisistä kehitysrahoittajista ovat taloutensa kanssa kamppailevat Portugali ja Kreikka. Erityisesti ONE vetoaa Ranskaan, Saksaan ja Italiaan, jotta nämä pääsisivät edes vähän lähemmäs reiluja osuuksia: Ranska on maksanut kolmanneksen, Saksa neljänneksen ja Italia vain viisi prosenttia osuudestaan. Saksassa yksityiset lahjoittajat ovat antaneet kaksin verroin sen, mitä valtio.

Perinteisten rahoittajien ulkopuolisen maailman vastuunkanto on ollut verrattain vähäistä. Saudi-Arabia on antanut 60,74 miljoonaa, mutta muut arabimaat hyvin vähän. Brasilia ja Etelä-Afrikka ovat olleet kiitettävän aktiivisia, mutta muut BRICS-ryhmän kasvavat taloudet (Intia, Kiina ja Venäjä) ovat olleet passiivisia.

Se, että Suomi on antanut tämän laskukaavan mukaan enemmän kuin tarpeeksi, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nyt riittää, kukkaron nyörit saa hyvillä mielin laittaa kiinni. Rahoitusvaje on edelleen mittava ja noin 12,4 miljoonaa ihmistä on välittömän avun tarpeessa. Nälänhätä jatkunee pitkälle loppuvuoteen: seuraava satokausi on loka-marraskuussa, eikä sen onnistumisesta ole vielä takeita.

Apua kriisialueille