Uutinen

Kuivuus, tulvat ja vaalit nicaragualaisten kiusana

Kimmo Lehtonen
25.7.2001

Nicaraguassa eletään tällä hetkellä erilaisten ongelmien vyyhdissä, joka on viemässä maata väkisinkin jonkin asteiseen kansalliseen kriisiin.

Tarkan kokonaiskuvan ja kokonaislukujen saaminen kuivuuden, tulvien ja kahvintuottajien ahdingon aiheuttamasta ruokapulasta ja pakolaisaallosta on vielä vaikeaa, sillä Nicaraguan viranomaisten ja muiden kansallisten järjestöjen lisäksi täällä toimivat ulkomaiset avustusjärjestöt, kuten YK:n FAO ja Ruokaohjelma (PMA-WFP) vasta parhaillaan kartoittavat tilannetta eri puolilla maata.

Kuva: Kimmo LehtonenNicaraguan hallitus ei ole suostunut julistamaan kansallista hätätilaa, vaan pitää ongelmia edellenkin paikallisina. Eilen 350 kansalaisjärjestöjen muodostaman yhteenliittymän CCERn edustajat yhdessä ihmisoikeusasiamies Norman Bentin kanssa tapasivat varapresidentti Leopoldo Navarron vaatien kansallisen hätätilan julistamista.

Presidentti Arnoldo Alemán puolestaan lähti tilanteesta huolimatta vierailulle Taiwaniin ja Bruneihin suurehkon seurueen kera. Vierailun ajankohtaa kritisoitiin laajasti ja mm. vaikutusvaltainen, maan Yrittäjäliitto COSEPin puheenjohtaja Roberto Terán on äimistellyt Alemánin ja hänen hallituksensa toimintaa ja pitänyt sitä kyvyttömänä suhtautumaan tilanteeseen sen vaatimalla vakavuudella.

Kuivuus jatkuu yhä

Kuivuus on koetellut jo kuukausia useita alueita ja UNAGin (Unión Nacional de Agricultores y Ganaderos) laskelmien mukaan jo nyt on menetetty yhdeksässä maakunnassa (Managuassa, Estelíssä, Madrizissa, Nueva Segoviassa, Boacossa, Chontalesissa, Matagalpassa, Leónissa, Chinandegassa, Siunassa ja Nueva Guineassa) yli 200 000 manzanan (noin 150 000 ha) viljelypinta-alan tuotanto.

Tämä tarkoittaa noin 35 prosenttia Nicaraguan koko tuotannosta. Menetetyistä viljelyaluesta on rippunut noin 80 000 maatyöläisen elanto, ja kun sen kertoo noin kuudella eli perheen keskikoolla, niin ymmärtää vielä paremmin tuhon vaikutusten laajuuden.

Tyynen valtameren puoleisella alueella lasketaan menetetyn yli 80 prosenttia riisin, maissin ja papujen tuotannosta. Kuivuus on myös laajoilta alueilta eri tuberkkeli-, hedelmä- ja vihanneslajikkeita.

Tänään Mag-Forilta (Ministerio Agropecuario y Forestal) ja FAOn Managuan toimistolta saamieni tietojen mukaan maalle tärkeän Sebacon tuotantoalueen maissista ja pavusta yli 90 prosenttia on jo menetetty. PMAn tiedottajan Sabrina Quesadan mukaan ruoka-avun tarpeessa on nyt jo yli 1 300 perhettä ainoastaan Sebacossa.

Lohduttominta kuivuusalueilla on se, että vaikka sateet viimeinkin alkaisivat, ne tulevat useimmilla alueilla liian myöhään eikä satoa enää voida pelastaa.

Kahvintuotanto lamassa, Karibialla tulvii

Toinen välitön syy maaseudun väestön ruokapulaan on kahvintuottajien ahdinko alhaisten maailmanmarkkinahintojen ja korkeiden tuotantokustannusten ahdingossa. Kymmenittäin pieniä ja keskisuuria kahvintuottajia on ajautunut konkurssiin, jonka seurauksena kasvukautena hoito- ja harvennustöitä tehneet kahvityöläiset ovat nyt jääneet täysin ilman tuloja. Useat kahvinviljelijät eivät kykene pitämään väkeään viljelmillä edes ruokapalkalla, vaikka haluaisivatkin.

Tilanne oli ennustettavissa jo neljä kuukautta sitten, kun suurelta osalta viljelijöiltä hallitus eväsi uudet lainat täksi kasvukaudeksi eikä suostunut jäädyttämään entisiä. Managuaan asti maaliskuussa vaatimuksiaan esittämään tulleet tuhatkunta kahvintuottajaa sanoivat silloin, että vaarana on noin 30 000 tuottajan ajautuminen vararikkoon ja siten vajaan 200 000 kahvityöläisen jääminen työttömäksi.

Maanlaajuista tarkkaa tilastoa kahvipelloilta työttömäksi jääneiden määrästä ei ole vielä kenelläkään. Tärkeimmän kahvintuotanto alueen Matagalpan Kahvintuottajien liiton puheenjohtaja Joaqúin Solórzano arvioi jo kuukausi sitten, että noin 80 000 kahvintuotannosta elantonsa saavaa jää työttömäksi ainoastaan Matagalpan seudulla.

Tällä hetkellä Matagalpaan on hätämajoitukseen sijoitettu yli 500 maaseudulta paennutta perhettä ja luvun odotetaan lähiaikoina yltävän ehkä jo tuhanteen. Muilla kahvintuotantoalueilla kahvityöläisten massiivisempaa liikehdintää odotetaan myös alkavaksi lähiaikoina.

Jotta kuivuus ei ainoastaan koettelisi nicaragualaisia, niin maan Karibian puoleisella osalla sen sijaan liiat sateet ovat jo pyyhkineet hehtaareittain viljelmiä jokiin ja ajaneet ihmisiä kodeistaan. Erilaisten epidemioiden, kuten malarian ja ripulin vaara on suuri.

Pahiten tulvat ovat koetelleet Prinzapolka-joen lähiseutuja, jonne tänään keskiviikkona lähti ensimmäinen PMAn ruoka-, lääke- ja muita tarvikkeita vievä avustuslento. Alueella toimivan Acción Médica Cristianan lähettämien tietojen mukaan tulvat koettelevat 6 500 tuhatta ihmistä, jotka ovat välittömän hätäavun tarpeessa.

Vaalitaistelu vie huomion

Luulisi, että edellä kuvatut kriisit ajaisivat kaiken muun edelle, mutta marraskuun vaalit (presidentti ja parlamentti) vievät paikallisissa medioissa usein voiton. Kieltämättä vaalitaistelussa on viime kuukausina ollutkin usein enemmän dramatiikkaa kuin suosituissa telenoveloissa, jotka naulitsevat ihmiset televisioiden ääreen oli maa kriisissä tai sitten ei.

Viimeinen siirto tapahtui kuluvan viikon tiistaina, jolloin Yhdysvaltain suurlähettilään Oliver Garzan ja konservatiivien (Partido Conservador) yhteisen aamiaisen jälkeen puolueen presidentti- ja varapresidenttiehdokkaat jättivät ehdokkuutensa. Yhdysvallat on avoimesti jo pitkään ajanut konservatiiveja liittoutumaan liberaalipuolueen kanssa estääkseen varmuudella sandinistien mahdollinen vaalivoitto.

Eronneet ehdokkaat, Noél Vidaurre ja Carlos Tünnerman ovat halunneet viedä puolueen vaaleihin yksin tai liittoutumassa, joka heidän mielestään olisi ollut vaihtoehto korruptiosyytteissä ryvettyneille ja keskenään poliittisen sopimuksen tehneille sandinisteille ja liberaaleille. Siihen heidän mielestään vajaan kahdenkymmenen prosentin kannatus olisi ollut hyvä lähtökohta.

Nicaraguan poliittinen eliitti hallituspuolue liberaalien ehdokkaita myöten on niin keskittynyt puolueensa ja oman menestyksensä turvaamiseen tulevassa koitoksessa, että se mielellään jättää ajankohtaiset pulmat nykyhallituksen hoidettavaksi ? joka puolestaan haluaisi pistää pään pensaaseen vallanvaihdokseen asti. Liberaaleille ei olisi kovin edullista päättää valtakautensa julistamalla kansallinen hätätila.

Pientuottajia ei tueta

Nykyinen tilanne ei ole ainoastaan epäedullisten luonnonvoimien syytä, vaan on pitkälti seurasta myös maan hallituksen laiminlyönneistä. Nicaraguassa valtion rahavirrat lainojen ja teknisen avun muodossa on suunnattu on yhä enenevässä määrin vientilajikkeiden tuottajille ulkomaisen valuutan toiuvossa ja kotimainen perusruokatuotanto on jätetty täysin tuuliajolle. Hallituksen kylmää laskuoppia on se, että peruselintarvikkeita on halvempaa tuoda kuin tuottaa kotimaassa ja siksi varsinkin kaupunkien supermarketit täyttyvätkin nykyään ulkomaisista elintarvikkeista.

Ruokaturvakysymysten asiantuntija Cirilo Oteron laskelmien mukaan maassa on 225 000 maatyöläisen käyttämätön kapasiteetti, joka voisi tuottaa perushyödykkeitä kotimaiseen kulutukseen ja siten turvata myös perheensä ruokaturva ja hyvinvointi. Nämä perheviljelijät, joista osa voisi osallistua satokautena esimerkiksi kahvinpoimintaan, tarvitsisivat kuitenkin peltonsa lisäksi teknistä apua, halpakorkoisia lainoja, siiloja varastointia varten sekä apua tuotteidensa myynnissä. Nyt näistä välttämättömistä tukimuodoista ei käytännössä toteuteta yhtäkään.

Nykyisen tilanteen pohjalta on aika selvää, että uusi hallitus -- oli vallassa kuka tahansa -- ensi vuoden alkupuolella joutuu turvautumaan erikoistoimenpiteisiin nyt jo olemassa olevan ja myös osaltaan itse aiheutetun nälkä- ja talouskriisin ratkaisemiseksi, edes väliaikaisesti.

On vaikea kuvitella sen olevan muuta kuin, että hallitus kääntyy kansainvälisten avustusjärjestöjen ja tukijamaiden puoleen ruoka-avun toimittamiseksi maahan.