Uutinen

Kronman: Järjestöjen kehitysyhteistyön oltava tuloksellista

Kepan puheenjohtajan Gunvor Kronmanin mielestä on tärkeää muistaa, ettei tuloksia saada aikaan pelkällä hyvällä tahdolla, vaan tarvitaan myös yhteisiä sitoumuksia. Onkin tärkeää puhua myös järjestöjen työn tuloksellisuudesta, hän sanoo.
Sanna Autere
28.10.2008
SANNA AUTEREKronman
Gunvor Kronmanin mielestä kehitysyhteistyölle olisi eduksi, jos järjestöt olisivat avoimempia myös kohtaamistaan ongelmista.

Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä viime vuosina käyty keskustelu kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta on viime aikoina levinnyt koskemaan myös järjestöjen työtä. Kepan hallituksen puheenjohtaja Gunvor Kronman arvioi, että myös järjestöjen työtä ruotiva keskustelu on tervetullutta.

Kansalaisjärjestöt ovat peräänkuuluttaneet avunantaja- ja saajamailta esimerkiksi avoimuutta ja tilintekovelvollisuutta. Kronmanin mukaan samaa voidaan toivoa myös järjestöiltä - niin kehitysmaiden kansalaisten kuin avunantajamaiden veronmaksajien on tärkeää tietää, mitä ne tekevät.

"Verovarojen käytön on oltava läpinäkyvää ja on voitava osoittaa, että rahat ovat menneet sinne minne pitikin", Kronman sanoo.

"Monien järjestöjen itseymmärrys perustuu sille, että olemme ikään kuin "hyvien puolella", ja tätä voi olla vaikea problematisoida. Kehitysyhteistyössä pelkkä hyvä tahto ei kuitenkaan riitä", Kronman painottaa.

Hän sanoo seuraavansa ilolla, miten ammattimaista ja laadukasta kehitysyhteistyötä monet järjestöt tekevät.

Järjestöillä onkin hänen mukaansa paljon annettavaa keskusteluun siitä, miten kehitysyhteistyö saadaan parhaiten palvelemaan kaikkein köyhimpien tarpeita ja miten kansalaiset pääsevät osallisiksi oman maansa kehitykseen.

Järjestöille omat tuloksellisuuskriteerit

Avun tuloksellisuutta pohdittiin syyskuussa OECD:n koordinoimassa huippukokouksessa Ghanassa. Huippukokous keskittyi avunantaja- ja saajamaiden tekemisiin, ja siellä arvioitiin kehitysyhteistyön pelisäännöiksi vuonna 2005 laaditun Pariisin julistuksen toteutumista.

"Pariisin julistus ei kuitenkaan huomioi kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen keskeistä roolia kehitysyhteistyössä. Nykyiset pelisäännöt eivät toimi tarpeeksi tehokkaasti köyhyyden vähentämiseksi", Kronman huomauttaa.

Järjestöt ovat huomanneet itse saman, ja kriteerien määrittely järjestöjen tekemän kehitysyhteistyön tuloksellisuudelle on käynnissä.

Prosessi alkoi kesällä 2008, ja tavoitteena on saada yhteiset normit laadittua vuoteen 2011 mennessä. Kepa edustaa järjestöjen kansainvälisessä ohjausryhmässä (Global Facilitation Group) Pohjoismaiden ryhmää helmikuuhun 2009 asti.

Normien määrittelystä tekee haasteellista se, että kehityskysymysten parissa työskentelevät järjestöt ovat hyvin heterogeeninen ryhmä: mukana on isoja ja pieniä, erilaisiin arvoihin ja ideologioihin sitoutuneita sekä poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia järjestöjä eri puolilla maailmaa.

Kehitys on pitkän tähtäimen investointi

Kronman kannustaa järjestöjä entistä suurempaan avoimuuteen - myös silloin, kun on kyse niiden kohtaamista ongelmista.

"Uskon, että hyödyttäisi kaikkia, jos järjestöt pystyisivät jakamaan hyvien käytäntöjen lisäksi myös kohtaamansa haasteet. Myös ongelmista ja virheistä voidaan oppia", Kronman arvioi.

Kronmanin mukaan köyhyyden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen tulisi suhtautua pitkän tähtäimen investointina.

"Liian usein keskitytään vain lyhyen aikavälin tuloksiin. Hetkelliset vastoinkäymiset voivat pahimmillaan johtaa kyynisyyteen: ei tämä kannata. Pysyvää muutosta ei kuitenkaan saada aikaan hetkessä", Kronman muistuttaa.

Hänestä tuloksia arvioitaessa olisikin hyvä ottaa huomioon järjestöjen toimintaolosuhteet, sillä monet niistä toimivat hyvin vaikeissa olosuhteissa tai kriisien runtelemilla alueilla, jonne muilla toimijoilla ei ole pääsyä.