Uutinen

KPT:lta kehityspolitiikan vuosilausunto: Lehtomäki varautuu vääntövuoteen

Viime vuosi oli kansainvälisesti kehityksen supervuosi, ja "tämä vuosi on Suomelle kehityksen vääntövuosi", totesi ministeri Paula Lehtomäki ottaessaan vastaan kehityspoliittisen toimikunnan toisen vuosilausunnon.
Sanna Jäppinen
8.3.2006
KPT:n vuosilausunnon luovutus (Kuva: Sanna Jäppinen) Gunvor Kronman antoi Paula Lehtomäelle KPT:n "Suomen kehityspolitiikan tila II" -lausunnon.

"Hyvä perinne on syntynyt", totesi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) vuosilausunnon luovutustilaisuudessa Säätytalolla 8. maaliskuuta.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, jossa on edustajia eduskuntapuolueista, yliopistoista, kansalaisjärjestöistä, elinkeinoelämästä ja ammattiliitoista. KPT antoi nyt toisen vuosilausuntonsa, ja ensi vuonna on edessä päästötodistus Vanhasen hallituksen kehityspolitiikalle. "Hieman jo jännittää", Lehtomäki myönsi.

"Suomen kehityspolitiikan tila II" -lausunto keskittyy erityisesti EU:n kehityspolitiikkaan. EU on maailman suurin kehitysavun antaja, ja 20 prosenttia Suomen kehitysavusta kanavoituu EU:n kautta.

"EU on lausunnon punaisena lankana. Osin syynä on Suomen tuleva puheenjohtajuuskausi, mutta se ei ole ainoa syy, sillä kehitysyhteistyössä EU on aina olennainen", KPT:n puheenjohtaja Gunvor Kronman totesi.

Kehitys huomioitava johdonmukaisesti

Viimevuotisessa lausunnossaan KPT painotti Suomen eri politiikan sektoreiden johdonmukaisuutta kehityskysymyksissä. Kronmanin mukaan tässä on jo tapahtunut edistystä, ja nyt on aika vaikuttaa unionin tasolla.

"EU:ssa on sitouduttu ottamaan 14:llä politiikan lohkolla huomioon kehitysnäkökulma. Tarvitaan maita, jotka puhuvat kehityksestä ja johdonmukaisuudesta kaikilla areenoilla", Kronman sanoi.

"Miten esimerkiksi unionin kriisinhallintatyö kehittyy kehitysmaiden vakautta ja pitkäaikaista köyhyyden vähentämistyötä tukevaksi, tai miten kauppapolitiikka huomioi köyhien maiden tarpeet WTO-neuvottelujen juuri nyt jumiutuneessa loppuväännössä", esitti Kronman konkreettisina haasteina johdonmukaisuutta tavoiteltaessa.

"Kehitettävää on myös siinä, miten unionin jäsenmaat tekevät yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten johtokuntatyössä tai YK:n uudistusten läpiviemisessä. Ja köyhyysnäkökulma on otettava huomioon siinä, millaisia ratkaisuja EU-tasolla tehdään maahanmuuton kysymyksissä. Nämä päätökset vaikuttavat konkreettisesti miljoonien ihmisten elämään köyhissä kehitysmaissa."

Vaisuja odotuksia 0,7-tavoitteen suhteen

Vuotta 2005 nimitettiin kansainvälisesti kehityksen supervuodeksi, mutta Kronmanin mukaan Suomen kannalta todellinen supervuosi on 2006. Lehtomäki puolestaan nimesi vuoden 2006 kehityksen vääntövuodeksi.

Kotimaassa lähiviikot ennen budjettikehysten lukkoon lyömistä 21. maaliskuuta tietävät ankaraa neuvottelua kehitysyhteistyövarojen nostamiseksi hallitusohjelman mukaisesti 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. EU-puheenjohtajana vääntöä riittää esimerkiksi Maailman kauppajärjestö WTO:n Dohan-neuvottelukierroksen loppuun saattamisessa.

Lehtomäki totesi, että kaupan ja kehityksen johdonmukaisuutta käsitellään Suomen puheenjohtajuuskaudella, kun lokakuussa osana yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokousta järjestetään kauppa- ja kehitysministereiden yhteisistunto. Keskeisin tavoite on WTO:n joulukuisessa ministerikokouksessa Hongkongissa tehtyjen poliittisten "Aid For Trade" -sitoumusten eli kaupankäyntiä edistävän kehitysavun toiminnallistaminen EU-tasolla.

Ministeri ei antanut liikaa toiveita 0,7-tavoitteen saavuttamisesta. Maanantaina 6. maaliskuuta oli jo käyty neuvotteluja valtiovarainministeriön kanssa, ja päätös kehitysyhteistyörahojen lisäämisestä jätettiin koko hallituksen budjettiriiheen.

"Ei ole erimielisyyksiä siitä, että kehitysyhteistyörahat jatkavat voimakasta kasvua lähivuosina - ei ole kuitenkaan vielä selvää, miten paljon", Lehtomäki muotoili.

Kronman muistutti, että 0,7-tavoitteessaankin Suomi on osa koko unionin kehityspolitiikkaa - jos hallitusohjelman lupausta ei pidetä, romuttuu unionin yhteinen, vuodelle 2010 määritelty kehitysrahoitustavoite.

"EU:n tavoite on laskettu niin, että Suomi täyttää sitoumuksensa. Jos maailman kilpailukykyisin maa ei kanna globaalia vastuutaan, sitä tuskin voi odottaa muiltakaan", Kronman totesi.

Lisää tietoa aiheesta