Uutinen

Kpt: Luonnontaloudellinen kehitys ei ole kaikki kaikessa

Kehityspoliittinen toimikunta toivoi hallitukselta monipuolisempaa kehityspolitiikkaa ja keskittymistä kumppanimaiden tarpeisiin. Lisäksi Kpt painotti avun pitkäjänteisyyden ja johdonmukaisuuden tärkeyttä.
Eeva Eronen
11.6.2008
EEVA ERONEN080611_EEronen_kpt.jpg

 

 

Paavo Väyrynen ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen tarkastelivat juuri Nina Suomalaiselta saamiaan Kpt:n arvioita kehityspolitiikan tilasta.

Kehityspoliittinen toimikunta muistutti vuosilausunnossaan Matti Vanhasen toista hallitusta sekä kauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrystä siitä, että kehitysyhteistyön tulee olla monipuolista ja sen pitää nousta kohdemaiden omista tarpeista.

"Luonnontaloudellinen kehitys on ollut yksi uuden kehityspolitiikan kulmakiviä, mutta se ei voi toteutua ilman taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä", toimikunnan puheenjohtaja Nina Suomalainen linjasi arvion julkistamistilaisuudessa kesäkuun 11. päivä.

Kehityspoliittinen toimikunta eli tuttavallisemmin Kpt on valtioneuvoston itselleen asettama neuvoa-antava elin, joka ohjaa ja arvioi hallituksen kehityspoliittista työtä. Kpt:n tämänvuotinen arvio hallituksen toimista oli yllättävän kärkevä, sillä siitä tihkui useammasta kohtaa sama sanoma: luonnontaloudellinen kehitys painottuu nyt liikaa Suomen yhteistyösektorien valinnassa.

"Metsäsektorin merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa on korostunut, mutta kumppanit toivovat voimakkaasti Suomen jatkavan toimintaansa monilla muillakin aloilla", arviossa esimerkiksi sanotaan.

"Yksi näkökulma ei saa jättää toisia huomiotta", Suomalainen tiivisti ministerille. Toimikunta korosti, että kritiikistä huolimatta se pitää myös luonnontaloudellisen kestävän kehityksen tukemista hyvin tärkeänä. Painopisteen pitäisi kuitenkin olla selkeämmin köyhyyden vähentämisessä ja inhimillisen kehityksen edistämisessä.

Suomalainen korosti, että viime vuonna muotoillussa kehityspoliittisessa ohjelmassa taajaan mainittua suomalaista osaamista ja asiantuntijuutta on tärkeää hyödyntää, mutta se pitää tehdä taiten.

Kpt painottikin, että Suomen kehitysyhteistyön ensisijaisen lähtökohdan tulee löytyä vastaanottajamaiden tarpeista, ei "kapeasti määritellystä suomalaisesta lisäarvosta".

Ministeri kielsi vastakkainasettelun

Ministeri Väyrynen ei niellyt Kpt:n kritiikkiä. Hän sanoi vierastavansa toimikunnan tapaa pistää vastakkain köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys sekä "suomalainen lisäarvo" ja kehitysmaiden tarpeet.

Hänen mukaansa kokonaisvaltaisuus ei voi tarkoittaa kehitysyhteistyössä sitä, että kaikki hääräävät kaikkialla, ja näin ollen Suomelta onkin pelkästään vastuullista pistää voimavarojaan alueille, joilla se on omimmillaan eli luonnontaloudellisen kehityksen tukemiseen.

"Kehitysmaiden tarpeet ovat monipuoliset, lähes rajattomat, ja jokaisesta yhteistyömaastamme löytyy korkealla prioriteettilistalla olevia asioita, joissa me olemme erittäin hyviä kansainvälisesti. Miksi me emme tarjoaisi parasta mitä meillä on?" ministeri sanoi viitaten esimerkiksi kestävän metsätalouden viemiseen.

Hän toi lisäksi esille, etteivät YK:n vuosituhattavoitteet ole kaiken kattavia vaan niiden rinnalle on fiksua nostaa "unohduksissa olleita aiheita", joita myös Suomen kehitysyhteistyömaat hänen mukaansa priorisoivat.

Budjettituki tärkeä väline

Menneen talven kuumaan perunaan eli kehitysmaiden budjettien suoraan tukemiseen Kpt otti myönteisen kannan. "Budjettituki on erittäin tärkeää kehitysmaille, jotta ne voivat hoitaa valtiolle kuuluvia tehtäviä, esimerkiksi maksaa palkkaa opettajille tai sairaanhoitohenkilökunnalle", Suomalainen arvioi.

Budjettitukeen varsin kriittisesti suhtautuva Väyrynen huomautti, ettei budjettituki hänen mielestään ole paras väline köyhyyden poistamiseen. Ministeri näkemyksen mukaan talouskasvua ja työpaikkoja syntyisi tehokkaammin yksityistä sektoria tukemalla. Budjettitukea tullaan jatkossakin jakamaan, mutta sen laajuutta mietitään.

Kpt painotti lausunnossaan, että kehityspolitiikassa ei saa sortua hätäilyyn tai tempoiluun, vaikka maailma ympärillä kuohuu. Työn tulee olla avointa ja pitkäjänteistä eikä tuloksia pidä odottaa silmänräpäyksessä, se arvioi.

Kpt kritisoi hallitusta myös siitä, ettei se huomio kehityksen tukemista riittävästi muilla politiikan alueilla, vaikka onkin sitoutunut niin sanottuun kehityspolitiikan johdonmukaisuuteen. Erityisesti Kpt kaipasi lisähuomiota esimerkiksi kauppa- ja turvallisuuspoliikkaan.

 

Lisää tietoa aiheesta