Pariisin ilmastosopimusta on ehditty jo juhlia suurena voittona. Triljoonien eurojen kokoisten rahoituskysymysten ratkaisemiseksi vaaditaan vielä suuria neuvotteluja, sanovat ilmastojärjestöt.
Kuva:
theilr
Flickr
Uutinen

Köyhillä mailla yli kolmen tuhannen miljardin euron reikä ilmastorahoituksessa

Pariisin ilmastosopimusta varjostaa köyhien maiden tarpeiden ja luvattujen rahasummien välillä railottava kuilu.
Janne Hukka
26.4.2016

Viime perjantaina allekirjoitetun Pariisin ilmastosopimuksen yllä roikkuu tummia pilviä jo alkumetreillä, sillä maapallon lämpiämisen pysäyttämiseksi luvatut rahasummat eivät täsmää tarpeen kanssa.

Etenkin köyhien maiden ylämäki ilmastonmuutoksen selättämiseksi on dramaattisesti suurempi kuin tähän asti on puhuttu, sanovat tiedemiehet.

Selvityksen mukaan kehitysmaat tarvitsevat yli kolme biljoonaa eli kolme tuhatta miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, jotta ne voivat täyttää YK:lle antamansa ilmastonlupaukset.

Luku on todennäköisesti alakanttiin arvioitu, sillä muun muassa Kiina ei ole vielä antanut tarkkaa arvioita tarvitsemastaan rahoituksesta.

Summat ovat kuitenkin jo tällä hetkellä noin neljä kertaa suurempia kuin mihin kansainvälinen yhteisö sitoutui viime syksynä järjestetyissä Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

Huoli kirjanpitokikkailusta

Arvion pohjalla on ilmastopolitiikkaan erikoistuneen Carbon Brief -uutispalvelun tekemä analyysi noin 70 kehitysmaiden esittämästä ilmastolupauksesta ja poliittisesta ohjelmasta muun muassa kasvihuonekaasujen leikkaamiseksi.

Yhteenlaskettujen summien mittakaava on massiivinen, sillä luku vastaa suurin piirtein koko Yhdysvaltojen vuosibudjettia.

Nyt allekirjoitetun Pariisin sopimuksen merkittäväksi saavutukseksi on katsottu sitä, että kehitysmaat lievensivät aiempia vaatimuksiaan teollistuneiden maiden suuremmasta vastuusta ilmastorahoituksen lähteenä.

Biljoonien budjettivajeesta kärsivät noin 70 köyhintä maata tuottavat itse vain vain neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä.

Kuilu lupausten ja sovitun rahoituksen välillä on saavutetusta sovusta huolimatta monumentaalinen.

Teollisuusmaat ovat sitoutuneet rahoittamaan kehitysmaiden ilmastonmuutoksen vastaista työtä noin 90 miljardilla eurolla vuodessa tämän vuosikymmenen loppuun saakka, jonka jälkeen tarkoituksena on sopia uuden, suuremman rahoitusraamin pääviivoista.

Kehittyville talouksille on myös luvassa rahoitusta ylimääräisen yhdeksän miljardin sijoitusrahaston YK:n kautta.

Huolena kuitenkin on, että teollisuusmaat lipsuvat lupauksistaan muun muassa keinotekoisesti suurentamalla rahasummia.

Lopullisen rahoituksen lähteet ovatkin tämän vuoksi edelleen auki.

"Pariisin ilmastosopimus oli ennennäkemätön moninapaisuuden voitto. Mutta kunnianhimon taso on edelleen valtava. Maiden tulee nyt näyttää olevansa tosissaan rahoituksesta", 43 köyhimmän maan ilmastoneuvotteluryhmän puheenjohtaja Tosi Mpanu-Mpanu kertoi The Guardian -lehdelle.

Maailmanpankki kääntää suuntaa

Kehitysmaiden suurin julkinen rahoittaja Maailmanpankki on päättänyt reagoida Pariisin sopimukseen ottamalla ilmastonmuutoksen vastaisen työn aiempaa korkeammalle uusissa rahoitushankkeissa.

Pankin uuden linjauksen mukaan 28 prosenttia uusista hankkeista tulee liittyä suoraan ilmastonmuutoksen torjumiseen kehitysmaissa tai siihen varautumiseen muun muassa kestävän energiantuotannon tai maatalouden kautta.

Vuonna 2015 Maailmanpankin kautta meni köyhille maille 37,6 miljardia euroa rahoitusta erilaisten kehityshankkeiden kautta.

Pankin mukaan ilmastonmuutosta aiotaan käsitellä tärkeänä kriteerinä myös muissa projektirahoituspäätöksissä.

Ilmastojärjestöt ovat kuitenkin osittain pettyneitä, sillä pankki ei edelleenkään aseta nollalinjaa fossiilisten polttoaineiden avulla tuotetulle energialle, vaan sanoo arvioivansa jokaisessa tapauksessa kehittyvän talouden kokonaisukuvaa.

Joskus esimerkiksi kaasuvoimalan rakentaminen voi yksinkertaisesti olla kustannustehokkain ja käytännöllisin tapa täyttää kehittyvän alueen energiantarpeet, pankki sanoo.