Uutinen

Köyhien ja rikkaiden eriarvoisuus motiivina kehitysyhteistyölle

Mikä saa sadat suomalaiset käyttämään vapaa-aikaansa hanketukihakemusten kirjoitteluun, hankebudjetin omavastuuosuuden keräämiseen tai yhteydenpitoon etelän kumppaneiden kanssa?
Antti Turakka
2.1.2006

Kehitysyhteistyöhön osallistumisen tärkeä motiivi on tietoisuus etelän ja pohjoisen epätasa-arvosta ja halu vaikuttaa tämän kuilun kaventumiseen. Yksilötasolla kehitysyhteistyöhön osallistumisen motiivina voi olla sitoutuminen kristillisiin tai yleishumanistisiin arvoihin ja arvomaailmasta kumpuava auttaminen ja toisten ihmisyyden kunnioittaminen. Eriarvoisuus köyhien ja rikkaiden välillä velvoittaa parempiosaiset auttamaan huonompiosaisia jakamalla omastaan. Toinen tärkeä motiivi kehitysyhteistyöhön osallistumiselle on oppiminen. Yhdessä toimimalla toisista kulttuureista ja elämänmuodoista oppiminen nähdään osana sivistystä ja inhimillistä kasvua.

Henkilökohtaisella tasolla edellisten lisäksi kehitysyhteistyöhön osallistumiseen vaikuttavista motiiveista monet ovat samoja kuin muussakin vapaaehtoistyössä, kuten halu tuntea itsensä hyödylliseksi sekä tarve kuulua ryhmään ja toimia sen jäsenenä. Joillakin kehitysyhteistyön aloittaminen liittyy elämän siirtymävaiheisiin ja oman suunnan etsimiseen. Erityistä kehitysyhteistyön motiivien joukossa on jonkinlainen syyllisyys ja huono omatunto siitä, että "on sattunut syntymään hyvinvoivaan pohjoiseen" ja että osa pohjoisen hyvinvoinnista on syntynyt etelää riistämällä.

Kirjoitettu Suomi ja köyhdytetyt-kirjan tutkija Tiina Kontisen artikkelin pohjalta.