Uutinen

Köyhät maat nostavat ääntään WTO:ssa

Maailman kauppajärjestön WTO:n seuraavan pääjohtajan valinta saattaa ajaa kehitysmaat ja teollisuusmaat jälleen vastakkain.
Stefania Bianchi
20.12.2004

IPS -- WTO alkoi joulukuun alussa virallisesti hakea seuraajaa järjestön nykyiselle pääjohtajalle, thaimaalaiselle Supachai Panitchpakdille, jonka kausi päättyy elokuun 2005 lopussa.

Euroopan unioni tarjoaa kauppajärjestön johtoon entistä kauppakomissaaria Pascal Lamya. Ranskalaisesta Lamysta, 57, povataan varteenotettavinta ehdokasta Panitchpakdin seuraajaksi.

Teollisuusmaiden ainoan ehdokkaan saattaa kuitenkin olla vaikea voittaa puolelleen aiempaa itsevarmempina esiintyvien kehitysmaiden tukea.

Lamyn ohella pääjohtajan tehtävää havittelee useita kehitysmaiden ehdokkaita. Uruguayn presidentin neuvonantaja ja maansa entinen WTO-suurlähettiläs Carlos Perez del Castillo on ilmaissut kiinnostuksensa tehtävään. Samoin on tehnyt Brasilian entinen WTO-suurlähettiläs Luiz Felipe de Seixas Correa. Mauritiuksen ulkoministeri Jaya Cuttaree sekä Kenian kauppa- ja teollisuusministeri Mukhisa Kituyi ovat myös kiinnostuneita pääjohtajuudesta. Cuttareen ja Kituyin keskinäinen kilpa saattaa hajottaa Afrikan maiden rintaman. Merkkejä epäyhtenäisyydestä on jo näkynyt.

Kehitysmaiden näkyvä mielenkiinto pääjohtajan tehtävään heijastaa niiden pyrkimystä nostaa profiiliaan WTO:ssa.WTO perustettiin vuonna 1994, ja se aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Järjestön perustamisesta sovittiin ns. Uruguayn kierroksella käydyissä neuvotteluissa maailmankaupan sääntelyn purusta.

Genevessä päämajaansa pitävä järjestö toimii foorumina kansainvälisen kaupan neuvotteluille. Lisäksi se ratkoo kauppaa koskevia kiistoja ja valvoo, että maailmankaupan sääntöjä noudatetaan.

Edellisen kierroksen virheet halutaan välttää

Nykyisen pääjohtajan kautta on vielä hyvä tovi jäljellä, mutta WTO haluaa pohjustaa seuraajanimitystä huolella välttääkseen viimekertaisen nimityskierroksen kaltaisen sekasorron.

Vuonna 1999 kehitysmaat ja teollisuusmaat kiistelivät katkerasti uuden pääjohtajan valinnasta. Pitkittynyt mittelö päättyi lopulta kompromissiin, jossa molemmat pääehdokkaat valittiin tehtävään kahdeksi perättäiseksi kolmivuotiskaudeksi.

Ensin WTO:n ohjaksiin tarttui kolmeksi vuodeksi Uuden Seelannin Mike Moore ja hänen jälkeensä Panitchpakdi. Alun perin pääjohtajan toimikausi oli neljä vuotta.

WTO:n köyhillä jäsenmailla on yhä enemmän sanottavaa uuden pääjohtajan valinnassa. Kukin ehdokas yrittää siksi vakuuttaa köyhät maat omasta paremmuudestaan.

Lamylle köyhien maiden tuki voi osoittautua vaikeasti hankittavaksi. Monet kehitysmaat arvostelivat Lamyn kauppapoliittisia näkemyksiä tämän EU-komissaarikaudella.

Lamy tarvitsee tukea Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT) ryhmältä, jonka ehdokkaaksi Cuttaree on itseään äänekkäästi rummuttanut. Mauritius vakuutteli hiljattain AKT-maiden ministerikokouksessa Brysselissä, että 79 AKT-maan "ylivoimainen enemmistö" tukee Cuttareeta.

Köyhät maat ovat vaatineet ehdokkaansa valintaa WTO:n johtoon myös järjestön uskottavuuden lisäämisen nimissä. Niiden mielestä köyhien maiden kasvavan vaikutusvallan tulisi heijastua järjestön huipulle.

Perez del Castillo on sanonut, että pääjohtajan pitäisi tulla joko Latinalaisesta Amerikasta tai Afrikasta. Correa puolestaan totesi hiljattain "Financial Times" -lehdelle valmistuneensa ajamaan ehdokkuuttaan "järjestön työhön täysin sitoutuneen kehitysmaan" edustajana.

WTO:n jäsenmaiden on tarkoitus päästä yksimielisyyteen Panitchpakdin seuraajasta kesäkuun alkuun mennessä.