Uutinen

Koulutus jätetty heitteille Latinalaisessa Amerikassa

Koulutukseen käytettävien määrärahojen niukkuus heikentää myös Latinalaisen Amerikan opettajien elintasoa. Alueen maista vain Kuubassa opetusmäärärahat ovat nousseet YK:n suosittelemalle tasolle.
Darío Montero
15.6.2003

Opettajien lakoista on tullut viime aikoina arkipäivää lukuisissa Latinalaisen Amerikan maissa. He taistelevat sananmukaisesti leivästä, sillä valtioiden koulutusmenojen supistaminen on jättänyt kansankynttilät pahaan palkkakuoppaan.

Kesäkuussa opettajat lakkoilivat ainakin Argentiinassa, Boliviassa, Costa Ricassa, Ecuadorissa, Meksikossa ja Perussa. Opettajajärjestöt penäävät parempia palkkoja ja työehtoja lähes kaikissa muissakin alueen maissa.

Tyytymättömyyden taustalla on opetusmäärärahojen niukkuus, opetusalaa edustava Brasilian työväenpuolueen kansaedustaja Carlos Abicalil selittää.

Tilannetta pahentavat hänen mukaansa Latinalaisen Amerikan yleiset ongelmat: asioiden huono hoito ja korruptio, jotka estävät vähien voimavarojen tehokkaan käytön.

"Opetukseen on sijoitettava lisää varoja ja nostettava palkkoja", hän
vaatii.

Opettajien kuukausipalkat liikkuvat Latinalaisen Amerikan maissa keskimäärin 100-300 dollarissa (dollari on noin 0,85 euroa).

Argentiinassa ja Brasiliassa opettajille maksetaan 120 dollaria kuussa, Boliviassa 170, Perussa ja Uruguayssa 200, Ecuadorissa 250 ja Kolumbiassa, Meksikossa sekä Venezuelassa 300 dollaria.

"Etuoikeutetuimpia" näyttävät olevan Costa Rican ja Chilen kansankynttilät, joiden kuukausipalkat ovat 500 ja 650 dollaria.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco suosittelee, että valtiot varaisivat opetusmenoihin vähintään seitsemän prosenttia bruttokansantuotteestaan (bkt).

Latinalaisessa Amerikassa tavoitteeseen on pääsyt ainoastaan Kuuba, jossa opetukseen käytettiin 8,1 prosenttia bkt:sta vuonna 2001. Muissa maissa osuus on keskimäärin 2,5-4 prosenttia, paitsi Meksikossa 6,6. Suomessa opetusmenojen bkt-osuus oli 5,6 prosenttia vuonna 2000.

Meksikon opettajat vaativat opetusmenoihin 12 prosentin lisäystä ja omiin palkkoihinsa 100 prosentin korotusta. Maan pääkaupunkiin kerääntyi toukokuussa 5 000 opettajan joukko, joka jatkoi kesäkuussa jo toista kuukautta kestänyttä mielenosoitustaan.

Meksikon opettajien ammattiliitto torjui hallituksen tarjoaman kahdeksan prosentin korotuksen, koska se ei liiton mukaan korvaa palkkojen jälkeenjääneisyyttä.

Perussa opettajat vaativat lakolla vähintään 50 dollarin palkankorotusta. Hallitus lopetti yli kuukauden kestäneen lakon julistamalla poikkeustilan ja määräämällä opettajat töihin.

Perun talousministeri Javier Silva vakuutti, että vaarantamatta Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa tehtyä sopimusta palkkoja voidaan korottaa vain 28 dollaria.

Peru sijoittaa koulutukseen noin kolme prosenttia bkt:sta eli saman verran kuin velanmaksuun. Opettajat ovat 200 dollarin kuukausiansioillaan valtion palkollisten pohjimmaisina.

Ecuadorissa 200 opettajaa aloitti syömälakon 9. kesäkuuta antaakseen lisäpontta kuukauden jatkuneelle työnseisaukselleen. He vaativat 20 dollarin palkankorotusta, mutta hallitus tarjosi vain 10.

Keskiamerikkalaisen Costa Rican opettajat ryhtyivät 2. kesäkuuta lakkoon vaatien palkkasaatavia, joiden maksu viivästyi tietokonejärjestelmän uudistuksen takia. Samalla penätään kohennuksia työsuhde-etuihin ja eläkejärjestelmään.

Argentiinan ja Brasilian opettajat katsovat tulevaisuuteen suurimmin odotuksin, sillä noissa maissa valta on vaihtunut hiljattain.

Argentiinaa viime vuodet koetellut talouskriisi aiheutti muun muassa sen, että koulutuksen määrärahat ja opettajien palkat putosivat 42 prosenttia vuoden aikana.

Toukokuun lopulla Argentiinan presidentiksi tullut Néstor Kirchner onnistui rauhoittamaan ammattiliitot ainakin vähäksi aikaa lupailemalla parempia aikoja, joita Maailmanpankilta saatu laina edesauttaa.

Brasiliaa vuoden alusta johtanut presidentti Luiz Inácio Lula da Silva on myös toistaiseksi väleissä opettajien kanssa. Alan ammattiliitto kuitenkin odottaa, että presidentti säätäisi alan pohjapalkaksi 440 dollaria.

Venezuelassa presidentti Hugo Chávez on määrännyt koulutukseen viisi prosenttia bkt:sta, ja opettajien lakot ovat viime aikoina liittyneet lähinnä palkkarästeihin.

Venezuelassa ala-asteen palkkataso jää alle 250 dollariin, mutta lukion aineenopettajat voivat päästä 400:aan kuukaudessa.

Chilessä opetusala on toistaiseksi pysynyt rauhallisena. Sotilasdiktatuurin tuhoisien vuosien jälkeen koulutuksen bkt-osuus on nyt 4,2 prosenttia, mikä on puolet vuoden 1972 tasosta.