Uutinen

Korruptio jyllää maailman bisneksissä

Hallitukset salaavat hämäriä rahansiirtoja koskevia tutkimuksia, ja jäljet katoavat veroparatiiseihin
Lucy Komisar
9.1.2007

IPS –- Saksalaiseen Siemens-yhtiöön kohdistuvat
korruptioepäilyt ovat viime aikoina hidastaneet sen ja Nokian sopimaa verkkoliiketoimintojen yhdistämistä. Pimeää rahaa liikkuu kansainvälisessä bisneksessä muutenkin kosolti.

Siemensiin kohdistuvia tutkimuksia on meneillään ainakin Sveitsissä, Saksassa ja Italiassa. Euroopan suurimman elektroniikkayhtiön epäillään käyttäneen lahjuksiin yli 500 miljoonaa dollaria (dollari on noin 0,75 euroa) vuodesta 1999 lähtien.

Ranskassa silmätikuksi on joutunut energiayhtiö Total, jonka väitetään hankkineen lahjusten avulla ison kaasusopimuksen Iranista 1990-luvun lopulla. Sopimuksen neuvotelleesta Christophe de Margeriesta on määrä tulla yhtiön toimitusjohtaja helmikuussa, mutta hänen nimensä on yhdistetty myös Irakin ruokaa öljystä -ohjelmasta siinneeseen skandaaliin.

Salamyhkäinen kansainvälinen rahaliikenne jatkuu vilkkaana huolimatta siitä, että monien yritysten ja henkilöiden maine on tahriintunut viime vuosien suurissa korruptiopaljastuksissa.

Yhdysvaltalaisen Enronin ja italialaisen Parmalat-yhtiön taloussotkut kuohuttivat maailmaa muutama vuosi sitten. Yhdysvalloissa hämäriin liiketoimiin ovat sotkeutuneet myös pankit, kuten Bank of New York, joka avusti venäläisiä rikollisia rahanpesussa. Myös vastikään kuollut Chilen entinen diktaattori Augusto Pinochet valkaisi asekaupoista saamiaan voitelurahoja pankeissa.

Kansallinen turvallisuus toimii verukkeena?

Länsimaisten hallitusten toimet korruptiotutkimusten salaamiseksi herättävät ihmetystä. Ranskassa niin sosialisti- kuin konservatiivihallitus on evännyt rikostutkijoilta pääsyn tärkeille tiedonlähteille energia- ja asekauppoja koskevissa lahjusepäilyissä.

Salailu on perusteltu ”kansallisella turvallisuudella” tai
”puolustussalaisuuksilla”. Arvostelijat epäilevät, että voitelurahoja kauppojen yhteydessä saaneet virkamiehet huolehtivat pikemminkin omasta turvallisuudestaan.

”Kansalliseen turvallisuuteen” vetosi myös Britannian pääministeri Tony Blair, kun hän joulukuussa lopetti tutkimukset aseyhtiö BAE:n epäillyistä lahjuksista Saudi-Arabiaan 1980-luvun asekauppojen vauhdittamiseksi. Sveitsistä saatujen tietojen mukaan BAE hoiti lahjontaa  sikäläisten pankkien ja Neitsytsaarilla toimivien peiteyhtiöiden kautta.

Yhdysvaltain kongressin selvitys paljasti taannoin, että Bank of New York ja muut pankit olivat käsitelleet 1990-luvun lopulla seitsemän miljardin dollarin edestä rikollista venäläistä rahaa, jota peiteyhtiöt liikuttelivat. New Yorkin pankki selvisi likimain pelkällä huomautuksella, ja tutkimukset lopetettiin.

Lahjontaa Afrikan kaivannaisteollisuudessa tutkiva Global Witness -järjestö on paljastanut, miten esimerkiksi Angolan johtajat ovat kahmineet itselleen miljardien edestä öljytuloja kansainvälisten yhtiöiden ja pankkien myötävaikutuksella.

Järjestön mielestä Blairin aloittama kampanjointi Afrikan puolesta joutuu naurettavaan valoon, koska tämä ei tee mitään lopettaakseen rahojen pimityksen.

Puolet valuutasta veroparatiisien kautta

Maailmasta löytyy nyt yli 70 erilaista veroparatiisia, joissa likainen raha on turvassa väärillä nimillä avatuilla tileillä tai peiteyhtiöissä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että yli puolet maailman valuuttavirroista kulkee veroparatiisien kautta.

Veroparatiiseissa - joista tunnetuimpia on brittiläinen Caymansaaret Karibialla - asuu yhteensä noin 1,2 prosenttia maapallon asukkaista, mutta varallisuudesta ne ovat kahmineet 26 prosenttia. Osuus sisältää 31 prosenttia Yhdysvalloissa päämajaansa pitävien ylikansallisten yhtiöiden nettovoitoista.

Veroparatiiseihin päätyy myös satojen miljardien dollarien edestä rikollista rahaa muun muassa petosten, korruption ja huumekaupan kautta. IMF:n mukaan vuosittain pestään puhtaaksi 500 – 1500 miljardia dollaria, mikä muodostaa 2-5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Pesuloina toimivat useimmiten juuri veroparatiisit.

Länsimaita veroparatiisit rokottavat erityisesti veronkierron kautta, ja siinäkin on kyse huikeista summista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa paljastettiin viime vuonna, miten Sam Wylyn perhe kiersi Mansaarella toimivien peiteyhtiöiden avulla liki miljardin dollarin verot.

Väärinkäytösten loppuminen edellyttäisi sitä, että kaikki kansainväliset rahansiirrot tehtäisiin alusta loppuun läpinäkyviksi, Yhdysvaltain entinen apulaisulkoministeri Jonathan Winter muistutti asiaa koskevassa kongressin keskustelussa viime vuonna.

”Rahaliikenne täytyy pystyä jäljittämään, ja tieto on jaettava muiden kanssa”, Winter sanoi lisäten, että ongelma ei kosketa pelkästään Yhdysvaltoja, vaan monia muita maita, ”joiden varattomuus ei salli niiden sietää kaikkea, mitä me siedämme”.

Kirjoittaja on newyorkilainen tutkiva toimittaja, joka laatii parhaillaan kirjaa veroparatiisien kansainvälisistä vaikutuksista.