Selfie puolalaisella tiellä, matkalla Suomeen.
Uutinen

Kongo-aktivisti käveli Italiasta Suomeen

John Mpaliza tuli kertomaan, miksi kännykkäteollisuus ruokkii Kongon konfliktia.
Jukka Aronen
7.10.2015

"Oletko hullu?" kysyn rastatukkaiselta John Mpalizalta, joka on juuri kävellyt Pohjois-Italiasta Helsinkiin.

Mpaliza lähti matkaan 3. toukokuuta kotoaan Reggio Emiliasta ja saapui viikonloppuna Suomeen. Viisi kuukautta, 2 332 kilometriä, 461 tuntia tien päällä. Mies sanoo kävelleensä matkapäivinä 35-40 kilometriä, liki maratonin verran joka päivä.

Mutta miksi ihmeessä?

"Tämä on ainoa tapa, jolla pystyn tuomaan esille asiaani. Kävely on kuin kidutusta, mutta en ole keksinyt muutakaan keinoa", Mpaliza sanoo.

Järkyttävä paluu

John Mpaliza asui 22-vuotiaaksi saakka Kongossa. Hän joutui kuitenkin lähtemään maanpakoon Italiaan Kongon veristen konfliktien pakottamana.

Kun mies palasi synnyinmaahansa 40-vuotiaana, vuonna 2009, hän järkyttyi. Maa tuntui olevan entistä pahemmassa sotatilassa, kurjuus ja korruptio rehottivat.

"En pysty laskemaan menettämieni läheisten määrää. Isäni on kuollut, siskoni siepattiin."

Seuraavana vuonna Mpaliza lähti pyhiinvaellusmatkalle Santiago de Compostelaan. 900 kävellyn kilometrin jälkeen syntyi idea: saisiko kävelemällä huomiota Kongon kriisille?

Valaistuminen Brysselissä

Ensin hän käveli Roomaan, sitten vuonna 2012 Brysseliin.

Brysselissä Mpaliza tajusi Kongon konfliktin syvimmän olemuksen: maan luonnonvarojen riistäminen ruokkii ja aseistaa taistelevia osapuolia ja korruptoituneita poliitikkoja. Jos Kongossa toimivat kansainväliset yritykset saataisiin tietoisiksi tuotantoketjujen ongelmista, ne voisivat toimia vipuvartena muutokselle - ja rauhalle.

Syntyi Peace Walking Man -säätiö, joka tekee valistustyötä Italiassa, muun muassa kouluissa, ja jonka lähettiläänä Mpaliza nyt askelehtii pitkin eurooppalaisia maanteitä ja pellonpientareita.

Mpaliza puhuu etenkin kännyköiden käytöstä. Konflikti elää muun muassa tinan, wolframin ja tantaalin tuotannosta, ja kaikkia näitä tarvitaan elektronisten vempaiden valmistuksessa.

Kännykät saivat hänet myös aikoinaan valitsemaan kohteekseen Suomen, vaikka tässä välissä Nokian laitteet ehdittiinkin jo myydä yhdysvaltalaisille.

"Pitääkö kännyköistä luopua?"

John Mpaliza on saapunut haastateltavaksi Kepan toimistolle Vallilaan, kävellen. Aamulla hän on käynyt puhumassa Kulosaaren yhteiskoulussa kännyköistä.

"Oppilaat kysyvät minulta aina samaa asiaa: pitäisikö heidän luopua kännyköistään?"

"Vastaan, että ei, mutta on hyvä olla tietoinen laitteiden alkuperästä. Ja kannustan kaikkia pidentämään kännyköiden elinikää korjauttamalla ja kierrättämällä."

"Jätän nuorille kertomatta neljän miljoonan kongolaisen naisen raiskaamisesta, mutta saatan kertoa, miten heidän ikätoverinsa työskentelevät kaivoksissa, joissa sairastutaan esimerkiksi syöpään."

"Kun he kysyvät, mitä muuta voimme tehdä, sanon, että vaikuttakaa instituutioihin, jotka päättävät asioista."

Mpaliza ojentaa kännykkänsä ja näyttää yhdeltä aamun oppilaalta saamaansa englanninkielistä Whatsapp-viestiä.

"Hello John, thanks for coming to our school. You made a lot of good points. I'm going to tell it forward."

EU-parlamentin tiukka linja

Mpalizan kampanjoinnin ensimmäinen tähtihetki nähtiin 20. toukokuuta, kun Euroopan parlamentti päätti omasta linjastaan konfliktimineraaleihin.

Mies odotti Rovereton kaupungin pääaukion lavalla 3 000 ihmisen edessä parlamentin päätöksestä kertovaa tekstaria.

Kun viesti tuli, ja kävi ilmi, että parlamentti oli ottanut tiukemman linjan kuin ennakkoon oli odotettu, Mpaliza alkoi juhlia.

Uudessa lakiehdotuksessa vaaditaan eurooppalaisia, elektroniikkaa mantereelle tuovia firmoja selvittämään laitteissa käytetyn tinan, wolframin, tantaalin ja kullan alkuperä. Tarkoituksena on näin estää esimerkiksi lapsityövoiman käyttö ja rahan valuminen konfliktin osapuolille.

Yrityslobbarit olivat ajaneet raportointivelvollisuuden vapaaehtoisuutta, mutta EU-parlamentti ei ollut taipunut painostuksen alla.

Parlamentin esityksellä ei ole vielä lainvoimaa, sillä sen loppumuotoilu tehdään komissiossa, ja sen jälkeen ehdotus on vielä hyväksyttävä uudelleen EU-parlamentissa ja jäsenmaissa.

Kohti globaalia raportointia

Mpaliza on optimistinen ja sanoo, että hienointa olisi, jos raportointipakko olisi globaali.

"Kongon kannalta oli hyvä, että Nokian kännykät menivät Yhdysvalloille, koska siellä on tiukempi raportointivelvollisuus. Mutta eivät yhdysvaltalaisetkaan yritykset motivoidu raportoinnista, jos kilpailijat, kuten Samsung, saavat toimia vapaammin."

Ensi vuonna Mpaliza aikoo ottaa kaikkein suurimman haasteen: kävellä Etelä-Afrikasta Kongoon.

"Siitä tulee vähintäänkin mielenkiintoista."

Jotain matkan hankaluudesta kertoo se, että Google Mapsin reittiopastuskin tarjoaa kyseiselle välille vain lentokonetta.

Artikkelia on korjattu 12.10. Alkuperäisessä puhuttiin tungsteenista ja tantaliinista oikeiden suomenkielisten wolframin ja tantaalin sijaan.