Uutinen

Konferenssi: Afrikka tarvitsee kaupankäyntiä tukevaa apua

Perinteisen kehitysavun rinnalle Afrikkaan kaivataan enemmän kaupankäynnin edellytyksiä tukevaa apua, jotta tuottajat pääsevät osaksi globaalia kauppajärjestelmää, todettiin Tansaniassa pidetyssä korkean tason foorumissa.
Sanna Jäppinen
4.10.2007

Kaupankäyntiä edistävän avun pitää olla uusia, oikeudenmukaisempien kaupan sääntöjä tukeva järjestelmä, ei niiden korvike. Se ei myöskään saa viedä resursseja tai huomiota köyhyyden vähentämiseen tähtääviltä ohjelmilta, totesi Maailman kauppajärjestön WTO:n pääjohtaja Pascal Lamy Dar es Salaamissa lokakuun alussa pidetyssä kauppafoorumissa IPS:n mukaan.

WTO:n, Maailmanpankin, Afrikan kehityspankin ja YK:n alaisen Afrikan talouskomission järjestämä konferenssi oli osa alueellisten foorumien sarjaa, joka pohjustaa 20.-21. marraskuuta WTO:n päämajassa Genevessä pidettävää "Global Review" -kokousta.

Kauppa osaksi kehityssuunnitelmia

Kaupankäynnin ja tuotannon edellytyksiä edistävä kehitysapu, "Aid for trade", tarkoittaa muun muassa kehitysmaiden tuotannon monipuolistamista, logistiikan ja infrastruktuurin kohentamista sekä yritystoiminnalle ja investoinneille suotuisan toimintaympäristön kehittämistä.

"Kaupankäyntiä tukeva apu menee perinteistä teknistä kehitysapu pidemmälle siinä, että kaupasta tehdään selkeästi yksi kehityssuunnitelmien pilareista. Yksittäiset maat myös määrittelevät itse oman tärkeysjärjestyksensä", Afrikan kehityspankin pääjohtaja Donald Kaberuka totesi Africa Newsin mukaan.

Afrikassa asuu noin 13 prosenttia maailman väestöstä, mutta mantereen osuus maailmakaupasta on alle kolme prosenttia.

"Olemme kuulleet täällä foorumissa, että ongelma ei ole kilpailukykyisten yritysten puute, vaan kilpailukykyisten talousjärjestelmien puute", Lamy totesi Reutersin mukaan.

Hänen mielestään kaupankäyntiä tukevan avun keinoilla voidaan parantaa köyhien maiden integroitumista maailmanlaajuiseen kauppajärjestelmään ja edistää niiden mahdollisuuksia hyötyä WTO:n käynnissä olevan Dohan-neuvottelukierroksen tuloksista - jos maatalouskaupan kysymyksiin tyssänneissä neuvotteluissa vielä päästään eteenpäin.

Kenian kukkateollisuus esimerkkinä

Kenian kukkavientiä käytettiin foorumissa rohkaiseva esimerkkinä siitä, kuinka suhteellisen pienillä, mutta oikein liiketoiminnan pullonkauloihin kohdennetuilla rahasummilla saadaan aikaan huomattavia tuloksia.

Aiemmin kenialaisten kukkien tuonti Yhdysvaltain ja EU:n markkinoille oli kiellettyä kasveista löytyvien tuholaismyrkkyjen jäänteiden takia, kirjoittaa Reuters.

EU:n viitisen vuotta sitten myöntämä, noin viiden miljoonan euron rahoitus mahdollisti myrkyistä luopumisen vaiheittain, ja nyt kukkateollisuus on Kenian toiseksi suurin rahanlähde turismin jälkeen. Eurooppaan tuoduista leikkokukista kolmannes saapuu Keniasta, ja sektori työllistää suoraan noin kaksi miljoonaa kenialaista.

Muita Aid for trade -rahoituksen mannekiineja löytyy Malista, Madagaskarilta ja Beninistä, IPS kirjoittaa.

Malin mangovienti on kasvanut 30 prosenttia vuodesta 2000, kiitos muun muassa hedelmien parantuneiden säilytysolosuhteiden. Madagaskarilla puolestaan on onnistuttu järkeistämään litsiluumun tuotantoa, ja Beninissä kalastajia on opetettu käsittelemään kaloja turvallisesti.

Lisää tietoa aiheesta