Salaisuuslakien tähden yritykset ja yksilöt voivat piilottaa omistuksiaan monimutkaisilla yritysrakenteilla, eikä verojen välttelystä tai rikollisesta toiminnasta hyötyviä saada selville.
Kuva:
Jan Tyler
iStockphoto
Uutinen

Komissio hyväksyi rahanpesudirektiivin: porsaanreikiä ei tukittu

Järjestöt eivät ole tyytyväisiä Euroopan komission ehdottamaan rahanpesudirektiiviin: verojen välttelyä ja rahapesua harjoittaviin yrityksiin ja ihmisiin on jatkossakin vaikea päästä kiinni.
Sanna Jäppinen
6.2.2013

Euroopan komissio hyväksyi 5. helmikuuta ehdotuksen uudeksi direktiiviksi, jonka tavoitteena on estää rahoitusjärjestelmän käyttäminen rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen.

Komissio ilmoittaa, että uuden direktiivin avulla rahanpesuun puututaan entistä järeämmin säännöin, mutta kehitysmaiden pääomapakovirtojen hillitsemiseksi kampanjoivat järjestöt eivät pidä toimenpiteitä riittävinä. Parantamisen varaa nähdään erityisesti yritysten omistussuhteiden läpinäkyvyydessä sekä rahanpesijöiden rankaisemisessa.

"Komission ehdotus mahdollistaa edelleen sen, että ne pankkiirit, lakimiehet ja kirjanpitäjät, jotka edesauttavat verojen välttelyä, pääsevät kuin koira veräjästä. Heidän pitäisi joutua vastuuseen ketkuilusta, josta koituu kehitysmaille miljardien tulonmenetykset joka vuosi", kommentoi Alex Marriage kehitys- ja velkakysymyksiä seuraavasta eurooppalaisjärjestöjen Eurodad-verkostosta.

Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Global Financial Integrity (GFI) -ajatushautomon tuoreen selvityksen mukaan pääomapaon takia kehitysmaista katosi rikkaisiin maihin pelkästään vuonna 2010 yli 859 miljardia dollaria.

Omistajat avoimesti esille

Suomessa järjestöväki, tutkijat ja päättäjät keskustelivat verojen välttelystä, veroparatiiseista ja rahoitusmarkkinaverosta samana päivänä, kun komissio hyväksyi direktiiviehdotuksen. Eduskunnan kansalaisinfossa pidetyn veroaamupäivän järjestivät Kepa ja kansanedustaja Tuija Brax yhteistyössä Attac ry:n kanssa.

Tilaisuudessa puhuneen GFI:n asiantuntijan Raymond Bakerin mukaan rikkaiden maiden on nyt korkea aika suitsia itse luomaansa järjestelmää, joka mahdollistaa rahojen piilottamisen valvonta- ja veroviranomaisilta.

Yksi keskeinen sääntelyn muoto on vaatia veroparatiiseissa toimivien yritysten todelliset omistajatiedot julkisiksi.

"Salaisuuslakien takia yritykset ja yksilöt voivat piilottaa omistuksiaan monimutkaisilla yritysrakenteilla, eikä verojen välttelystä tai rikollisesta toiminnasta hyötyviä saada selville", arvioi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson.

Uudessa direktiivissä yrityksiltä vaadittu läpinäkyvyys on rajallista: yritysten pitää jatkossa itse olla selvillä kaikista omistajistaan. Järjestöjen mielestä tästä vaatimuksesta ei ole kuin osittainen apu. Jos poliisi epäilee yritystä ja menee kyselemään omistajien perään, se tuskin saa kaipaamaansa tietoa.

"Sen, kuka omistaa ja kontrolloi eurooppalaisia yrityksiä, ei pitäisi olla salaisuus. Lopullisen hyödyn keräävien omistajien nimien on oltava julkista tietoa", kommentoi Richard Palmer Global Witness -järjestöstä tiedotteessaan. Global Witness kampanjoi luonnonvarojen, korruption ja konfliktien välisen yhteyden katkaisemiseksi.

Pallo Euroopan parlamentille

Ennen kuin komission nyt hyväksymä ehdotus direktiivistä tulee voimaan, tarvitaan vielä hyväksyntä Euroopan parlamentilta ja neuvostolta.

"Ehdotetut toimenpiteet jättävät edelleen rahoitusjärjestelmämme alttiiksi väärinkäytöksille. Nyt parlamentaarikkojen velvollisuus on varmistaa, ettei uudesta lainsäädännöstä tule pannukakkua", Robert Palmer toteaa.