Uutinen

Kolumbian ay-liike toivoo Suomesta tukea oikeuksilleen

Kolumbiassa poljetaan säännönmukaisesti työntekijöiden oikeuksia, ja ammattiyhdistysaktiiveja uhkaillaan sekä murhataan. Ryhmä kolumbialaisia ay-johtajia pyysi Euroopan mailta tukea ILO:n tulevassa kokouksessa.
Jari Nousiainen
16.5.2005

Kuva: Kolumbialainen ay-delegaatio (Kuvaaja: Jari Nousiainen

Benjamín Rizzo (vas.), Hector Amadeo Rodríguez, Mario de Jesús Cardona Marín ja Ramón Eli Cámara pyysivät tukea Kolumbian ay-liikkeelle.

Työväestö on alistettu Kolumbiassa, kertoi Suomessa vieraillut kolmen eri keskusammattijärjestön delegaatio maanantaina 16.5. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksia ei noudateta, ja lisäksi tänä vuonna Kolumbiassa on tapettu jo 24 ammattiyhdistysjohtajaa, kertoi Ramón Eli Cámara Central Unitaria de Trabajadores (CUT) -järjestöstä.

"Ammattiyhdistysten perustaminen on mahdotonta", Cámara totesi. Kolumbian työ- ja terveysministeriöt yhdistettiin, eikä uusi ministeriö edusta työntekijöitä millään tavalla. Ministeriötä käytetään lähinnä julistamaan lakot laittomiksi, ja se irtisanoo työntekijöitään, jos nämä järjestäytyvät.

Delegaatio odottaa saavansa EU-mailta tukea Genevessä järjestettävässä ILO:n Kansainvälisessä työkonferenssissa kesäkuussa. Jo ILO:n sopimusten noudattaminen parantaisi työntekijöiden asemaa Kolumbiassa merkittävästi.

CUT:n Benjamín Rizzo kritisoi presidentti Alvaro Uribe Vélezin kansainvälisten rahoituslaitosten ohjeiden linjoilla toteuttamaa kehitysohjelmaa. Monet julkiset palvelut on jo yksityistetty. Hänen mukaansa "Uriben politiikka tähtää yksityisen sektorin etuihin - ja liike-elämä tuki hänen valintaansa."

Uriben talouspolitiikka tähtää delegaation mukaan johdonmukaisesti ulkomaisten yritysten houkuttelemiseen. Samalla ay-liike pyritään vaientamaan, jotta työvoima olisi halpaa, ja vapaatuotantovyöhykkeitä ollaan perustamassa.

Sisällissota vai terrorismia?

Maassa on meneillään aseellinen konflikti, jossa osapuolina ovat oikeistolaiset puolisotilaalliset ryhmät, vasemmistosissit ja poliisi ja armeija. Hallituksen reaktio on ollut lisätä sotilasmenoja, mikä on vähentänyt sairaaloiden ja koulujen rahoitusta. Mario de Jesús Cardona Marín Confederación General de Trabajadores (CGT) -järjestöstä kertoi sotaan kuluvan 12 miljoonaa dollaria päivässä.

Uriben tulkinnan mukaan kyse on vain terroristeista - joihin luetaan mukaan myös ammattiyhdistykset, demokraattiset liikkeet ja keskustalais-vasemmistolaiset puolueet, Rizzo kertoi. YK:n valtuuskunta on kuitenkin todennut maasta löytyvän aseellisen konfliktin tunnusmerkit, mikä mahdollistaa humanitaarisen avun toimittamisen.

Hallitus on säätänyt terrorisminvastaisen lain, jonka nojalla "terroristien" ilmiantajat saavat palkkion. Köyhyydessä elävät ihmiset ilmiantavat toisiaan joskus pelkästään rahan tarpeessa.

"Pidätetyt ihmiset näkyvät usein televisiossa, mutta heidät vapautetaan syyttöminä todisteiden puuttuessa", Rizzo totesi. Poliisin kiinniottamat ihmiset yleensä palaavat kotiin, mutta sissien käsiin joutuneet löydetään usein kuolleena. Jotkut ovat olleet vuosikausia kateissa.

Talouskasvun hyödyt kertyvät harvoille

Hallituksen mukaan työttömyys on laskenut sen valtakaudella, mutta delegaation jäsenet eivät pitäneet lukuja luotettavina. Heidän arvionsa mukaan Kolumbian työttömyys on noussut yli 20 prosentin.

Confederación de Trabajadores de Colombian (CTC) pääsihteeri Hector Amadeo Rodríguezin mukaan köyhyys on lisääntynyt maassa 50 prosenttia, mikä johtaa yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. Työehtosopimusten puuttumisen vuoksi työsuhteet ovat epävarmoja. "Hallituksen ajamat muutokset ovat murentamassa oikeusvaltiota", Rodríguez sanoi.

Kolumbian talouskasvu ei näy ihmisten elämässä. Cardonan mukaan 55 prosenttia maaomaisuudesta on 1,5 prosentin hallussa. Maaseututyöntekijät kärsivät Kolumbiassakin pahiten. Heille tarjotut tukipalvelut ovat romahtaneet murto-osaan vuoden 1998 tasosta.

Maanviljelijöiden yleisten ongelmien ja myös käynnissä olevan sodan synnyttämä maan sisäinen pakolaisuus ovat aiheuttaneet jyrkän laskun Kolumbian ravinnontuotannossa. 3,5 miljoonaa ihmistä on paennut väkivaltaisuuksia, ja huumekauppiaat tai puolisotilaalliset ryhmät ovat vallanneet alueita.

Maanviljelyn vähentyminen on vauhdittanut hallituksen vapaakauppaneuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltalaiset tuotteet pärjäävät hyvin kilpailussa kolumbialaisten kanssa. "Yhdysvallat tukee maataloutta paljon, ja Kolumbiassa maataloutta verotetaan paljon", sanoi Cardona.

Vastoin ILO:n sopimuksia Kolumbiassa teetetään työtä myös lapsilla. "Varsinaisia tilastoja lasten tekemästä työstä ei ole, mutta kolme miljoonaa lasta ei käy koulua", Cámara totesi. "Suurin osa lapsityöläisistä työskentelee epävirallisen talouden piirissä."

Banaaniviljelmät ovat yksi tavallisimmista lasten työskentelypaikoista. Myös joidenkin suurten elintarvikeliikkeiden, kuten Carrefour'n myymälöissä on lapsia töissä ilman varsinaista palkkaa, Cámara kertoi.

Poliittisella oppositiolla myös toivoa

Kolumbiassa järjestettiin kansanäänestys uudesta työlainsäädännöstä vuonna 2003. Ei-ääniä annettiin kuusi miljoonaa, kyllä-ääniä 5,7 miljoonaa. Seuraavana päivänä syntyi uusi vasemmistopuolue, joka menestyi melko hyvin aluehallinnon vaaleissa. Sillä oli mm. ehdokas Bogotán kaupunginjohtajaksi, joka on maan toiseksi tärkein virka.

Uusi puolue on asettamassa ehdokkaita parlamentti- ja presidentinvaaleissa ensi vuonna. "Uriben kannatus on viimeisimpien mielipidetiedusteluiden mukaan laskussa", Cámara totesi. "Olemme varmoja, että ensi vuonna Kolumbiaan valitaan demokraattisen liikkeen edustaja presidentiksi."

"Kuolemanpartiot ja puolisotilaalliset ryhmät vainoavat kansalaisyhteiskuntaan osallistuvia ihmisiä, eivätkä monet siksi uskalla osallistua", Rodríguez selitti poliittisen opposition vaikeuksia. "Tiedotusvälineissä vääristellään asioita ja kaunistellaan joitakin ehdokkaita."