Uutinen

Kofi Annan: Internetin hyvä hallinnointi avain kehitykseen

YK:n foorumissa pohdittiin, kuinka hyvän hallinnoinnin ja globaalin demokratian ajatusta voidaan toteuttaa tietoliikenteessä.
Thalif Deen
1.4.2004

IPS -- Maaliskuun lopussa pidetyssä internetin hallinnointia käsitelleessä YK-foorumissa kiersi tarina yhdysvaltalaisesta filosofianopiskelijasta, joka päätti lähteä etsimään hengellistä johdatusta Himalajan juurilla eläviltä munkeilta. Opiskelijan kohdatessa viimein munkin ja kerrottuaan tälle taivaltaneensa jalkaisin maailman ääriin vain löytääkseen vastauksen siihen, onko kuoleman jälkeen todella elämää, vanha viisas vastaa: "Miksi et lähettänyt minulle sähköpostia?"

Tarina voi kuulostaa tekaistulta, mutta se ei ole kaukana todellisuudesta.Yhdysvaltalaisen Wireless Internet -instituutin (WII) mukaan Himalajan suurimpiin ongelmiin kuuluu sijainnin, äärimmäisen karun ilmaston ja kehnon tieverkoston lisäksi toimivien tietoliikenneyhteyksien ja -laitteiden puute. WII:n mukaan usein vain langattomat tietoliikenneyhteydet ovat mahdollisia syrjäisimmissä maailmankolkissa.

YK:n pääsihteeri Kofi Annan sanoi foorumissa, että uusien tietoliikennevälineiden tulee olla helppokäyttöisiä ja sopivia kaikille - myös niille jotka asuvat Himalajalla.

"Nopeasti syntynyt maailmanlaajuinen informaatioyhteisö on muuttamassa ihmisten tapaa elää, oppia, työskennellä ja raportoida", hän lisäsi.

Maailman kuudesta miljardista ihmisestä vain 700-1 000 miljoonaa käyttää internetiä säännöllisesti. Kehitysmaat ovat tässäkin suhteessa jäljessä teollisuusmaita, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Maailmanpankin IT-osaston johjajan Mohsen Khalin mukaan esimerkiksi Brasiliassa 90-95 prosenttia veronpalautuksista tehdään sähköisesti - huomattavasti enemmän kuin vaikkapa Yhdysvalloissa.

Iqbal Quadir Harvardin yliopistosta puolestaan kertoi, että Bangladeshissa on kaksi kännykkää jokaista lankapuhelinta kohden. "Afrikassa kännyköitä on jo enemmän kuin lankapuhelimia, ja niiden määrän on arvioitu nousevan nelinkertaiseksi suhteessa kiinteän verkon puhelimiin", Quadir, bangladeshilaisen GrameenPhonen perustaja, jatkoi.

Digitaalikuilu kasvaa



"Enemmistö ihmiskunnasta ei ole hyötynyt internetistä tai edes käyttänyt sitä", Annan totesi. Niin sanottu digitaalikuilu uhkaa kasvattaa rikkaiden ja köyhien välistä eroa entisestään sekä valtioiden sisällä että välillä.

"Esteetön pääsy uutisiin ja muuhun informaatioon voi edistää kauppaa, koulutusta, työllisyyttä, hyvinvointia ja vaurautta. Langaton tekniikka on avainasemassa kaikkialla, mutta erityisen tärkeä se on kehitysmaille ja taloudellista siirtymäkautta eläville valtioille", Annan jatkoi.

Pääsihteeri otti esille myös internetin hallinnoinnin, joka hänen mukaansa oli yksi kiistellyimpiä aiheita YK:n tietoyhteiskuntaa käsitelleessä huippukokouksessa (WSIS) Genevessa viime joulukuussa.

Yksi tietoyhteiskunnan tuntomerkki, avoimuus, kuuluu demokratian ja hyvän hallinnoinnin tärkeimpiin ainesosiin. Genevessä mielipiteet internetin hallinnoinnista poikkesivat niin paljon toisistaan, että Annania pyydettiin perustamaan aihetta tutkiva työryhmä.

Jotkut johtavat ylikansalliset telekommunikaatioyritykset esittivät hallinnointiin liittyviä rajoituksia. Vinton Cerf, MCI Communicationsin varapääjohtaja totesi, että on tarpeen kysyä, pitääkö internetiä ylipäänsä hallinnoida. "Mikäli täytyy, niin ehkäpä pitäisi keskittyä enemmän internetin käyttöön ja väärinkäyttöön ja vähemmän itse operaatioihin. Poikkeuksena ovat tekniset säännöt ja standardit, jotka takaavat systeemin vakauden ja muuntautumiskyvyn."

Cerf sanoi, että hallinnoinnin ajatellaan joskus olevan pelkkiä rajoituksia. Internetin käyttöön liittyvät säännöt eivät ole kovin kehittyneitä ja niihin täytyy kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. "Varoittaisin kuitenkin siitä, ettei kenenkään pitäisi yrittää tukahduttaa internetiiin liittyvää motivaatiota ja luomisen vapautta."

Cerf väittää, ettei globaaliin demokratiaan ole internetissä tarvetta. "Kaikkia tämänhetkisiä käyttäjiä ei voida konsultoida hallinnoinnista - eivätkä he sitä todennäköisesti haluaisikaan."

Kansalaisjärjestöt haluavat mukaan päätöksentekoon



Kansalaisjärjestöt valittivat foorumissa, että ne marginalisoidaan tietoliikenneratkaisuja koskevassa päätöksenteossa.

Etelä-afrikkalaisen viestintäasioita ajavan järjestön johtaja Anriette Esterhuysen kertoi toimittajille, että foorumin osallistujat haastettiin tarttumaan paitsi kehitysmaiden huoliin tekniikan saatavuudesta myös köyhien syrjäytymiseen internetin hallinnointia koskevasta päätöksenteosta.

Esterhuysen sanoo, että joulukuisen huippukokouksen huomionarvoisinta antia oli se, ettei internetpolitiikka tarkoita ainoastaan teknistä puolta vaan sillä on myös sosiaali- ja kehityspoliittinen ulottuvuus.

"Infrastruktuurin saatavuudessa ja päätöksentekoon osallistumisessa on valtavaa eriarvoisuutta", hän sanoi. Esterhuysen, joka on myös YK:n tiedotus- ja kommunikaatioteknologian työryhmän (IFTC) jäsen, lisäsi että nykyisellään internetin hallinnointi on ainutlaatuista - ja se toimii. "Mutta toimeenpanossa on lainsäädännöllisiä aukkoja."

Jose Maria Figueres-Olsen , IFTC:n puheenjohtaja toivoi, että foorumissa esitetyt aloitteet saavat sekä julkisen että yksityisen sektorin edustajat tiedostamaan langattoman tekniikan mahdolllisuudet taloudellisen kehityksen välineenä sekä kehitysmaissa että paikallistasolla.