Uutinen

Kiviniemi: Kehitysmaille suurin etu markkinoille pääsystä

Kehitys ei etene uusia sääntöjä sopimalla, vaan köyhillä mailla pitää ennen kaikkea olla mahdollisuus käydä ulkomaankauppaa, totesi ministeri Mari Kiviniemi järjestöjen WTO-kuulemisessa.
Sanna Jäppinen
15.11.2005

Kauppa- ja kehitysministeri Mari Kiviniemi yhtyy monenkeskisten kauppaneuvottelujen suurimpien neuvotteluosapuolten – EU:n, Yhdysvaltain, Intian ja Brasilian - viime viikkoina esittämiin arveluihin Maailman kauppajärjestö WTO:n neuvottelukierroksen venymisestä. Samalla järjestön joulukuisen Hongkongin ministerikokouksen tavoitetasoa on laskettu.

"On vielä epäselvää, mitä uudet tavoitteet tarkasti ottaen tarkoittavat, mutta lopputuloksen pitäisi olla sellainen, että kaikista aiheista voidaan saman tien jatkaa neuvotteluja, ja kierros saataisiin loppuun vuoden 2006 aikana", Kiviniemi totesi antaessaan tilannekatsausta kauppaneuvottelujen etenemisestä järjestöjen WTO-kuulemisessa 15.11. Tilaisuuden järjesti eduskunnan suuren valiokunnan WTO-jaosto.

Kiviniemen mukaan EU on kauppaneuvotteluissa ajanut ja ajaa edelleen vahvasti meneillään olevan Dohan kierroksen mukaista kehitysnäkökulmaa. Kiviniemi nosti esimerkiksi Kaikkea paitsi aseita -sopimuksen (Everything But Arms, EBA), jonka puitteissa vähiten kehittyneet maat voivat tuoda EU:n markkinoille tuotteitaan tulleitta ja kiintiöittä.

Kiviniemen mukaan myös kauppaneuvottelujen pullonkaulaksi osoittautuneessa maatalouskaupassa EU on ollut mallioppilas. Jo vuonna 2004 unioni lupasi neuvotella vientitukiensa lopettamisesta, jos muut osapuolet lopettavat omat tukensa. Myös kotimaisten tukien leikkaamisen suhteen Kiviniemi totesi lähinnä odoteltavan tietoa Yhdysvaltain valmiuksista. "Nyt vastuu etenemisestä on muilla neuvottelukumppaneilla."

"EBA-sopimus on periaatteessa hyvä pohja vähiten kehittyneiden maiden kanssa käytävälle kaupallemme. Mutta kaupan rakenteiden muovaaminen oikeudenmukaisemmaksi ei voi päättyä tähän, ja EU:n tulee lopettaa ansioton itsekehu", totesi Kepan kauppapoliittinen sihteeri Matti Hautsalo puheenvuorossaan ministerille.

Miten harmoniaa muiden kansainvälisten sopimusten kanssa?

Kiviniemi näki kauppaneuvottelujen parhaan annin kehityksen kannalta olevan kehitysmaiden markkinoille pääsyn helpottaminen. "Kehitys ei parane sitä kautta, että sovitaan uusia sääntöjä, vaan köyhien maiden pitäisi ylipäänsä pystyä käymään ulkomaankauppaa."

Matti Hautsalo ei yhtynyt ministerin näkemykseen markkinoille pääsystä tärkeimpänä toimena. "Köyhimmät pienet kehitysmaat eivät toistaiseksi pysty hyötymään kaupan avaamisesta, vaan ne altistavat ainoastaan maataloutensa ja orastavat teollisuudenhaaransa kansainvälisen kilpailun jyrättäväksi."

"Köyhimpien ihmisten kannalta on tärkeämpää leikata mahdollisimman nopeasti tuotantoa vääristäviä ja polkumyyntiin johtavia tukiaisia kuin alentaa tuontisuojaa", Hautsalo esitti.

Kiviniemi totesi, että WTO ei pysty luomaan kehitysmaihin kaupankäynnin perusedellytyksiä, yritystoimintaa ja infrastruktuuria, vaan niiden edistämiseksi työtä täytyy tehdä muualla.

Kuulemisessa läsnä olleiden kansalais- ja etujärjestöjen edustajat muistuttivat siitä, että WTO:ssa sovitut säännöt eivät kuitenkaan saisi olla ristiriidassa muiden kansainvälisten sopimusten kanssa. Kauppajärjestön toimialaa ei pitäisi nykyisestään laajentaa, vaan parantaa sopimusten välistä koordinointia.

Sari Varpama Kansalaisten maailmannäyttämöstä totesi, että WTO:n suhdetta YK:n sopimuksiin olisi selkeytettävä. Toni Haapanen Maan ystävistä muistutti erityisesti Kioton ilmastosopimuksen kunnioittamisesta, ja Akavan Pia Björkbacka kehotti ottamaan paremmin huomioon Kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemät työntekijöiden perusoikeudet.

Kirkon ulkomaanavun Niina Suomalainen huomautti myös siitä, että kauppaneuvotteluja ei pidä ehdoin tahdoin kiirehtiä läpinäkyvyyden ja demokraattisuuden kustannuksella.

"Jos tingitään demokratiasta, tingitään koko monenkeskisen kauppajärjestelmän oikeutuksesta", Matti Hautsalo summasi. "Silloin ollaan tilanteessa, jossa maat tekevät alueellisia ja kahdenvälisiä sopimuksia, jotka vaativat valtavasti neuvotteluresursseja. Kehitysmailla ei niitä ole."

Lisää tietoa aiheesta