Uutinen

Kiuruveden Kehy-paja lopettelemassa toimintaansa

Kiuruveden Kehy-pajalla ollaan hidastamassa tahtia ja lyömässä lappua luukulle. Kaupunki on vähentänyt työllistämistukeaan siihen malliin, että pajan toiminta on ajautunut vaakalaudalle.
Ilona Niinikangas
24.4.2002

Kuva: Kiuruveden Kehy-paja
Kehy-pajan työntekijöitä kunnostamassa Ghanaan lähetettävää traktoria.
Kuva: Kiuruveden Kehy-paja

Kiuruveden Kehy-paja on toiminut vuodesta 1988 ja työllistänyt yhteensä 300-400 lähiseudun työtöntä. Pitkäaikaistyöttömät ovat saaneet uutta puhtia elämäänsä pyörittämällä puutyöverstasta, kirjapainoa, ompelimoa sekä korjaamoa, jossa on kunnostettu muun muassa Ghanaan lähetettäviä traktoreita ja polkupyöriä.

Pajan tuotto on suunnattu kehitysyhteistyöhön ja kansainvälisyyskasvatukseen. Kootuilla varoilla on tuettu ghanalaisten tyttöjen koulunkäyntiä ja tehty suvaitsevaisuustyötä suomalaisissa kouluissa. Pajaa ylläpitävä Suomi-Ghana seuran Kiuruveden osasto on saanut hanketukea ulkoministeriöltä ja työvoimaa Kiuruveden kaupungilta, mutta viime vuonna kaupunki lopetti työllistämisen kokonaan. Samalla se perusti kilpailevan työllistämistyöpajan, johon työttömät nuoret ohjataan.

Rasismia?

                                            

Kehy-pajan perustajan ja tiedottaja-sihteerin Maritta Knuutisen mukaan kyse on pinnan alla kytevästä rasismista: päättäjät haluavat, että tulot jäävät Kiuruveden kaupungille. "Heikoimmilta on helppo viedä viimeisetkin tuet. Olemme väsyneitä emmekä jaksa enää taistella etujemme puolesta," Knuutinen kertoo.
                                                            
Myös ulkoministeriön ohjeet hanketuen käytöstä ovat muuttuneet, eikä Suomessa tehtävää kehitysyhteistyötä enää rinnasteta etelässä tehtävään työhön Tämä merkitsee sitä, että vuoden 2003 alusta toiminnanjohtaja Vilho Knuutinen joutuisi hankkimaan oman palkkansa Kehy-pajan tuotosta. Tämä veisi pohjan avustustoiminnalta. Myös työn projektiluontoisuus ja epävarmuus vähentävät perustajapariskunnan motivaatiota.

Ajatusta lopettamisesta on kypsytelty jo jonkin aikaa, mutta päätös ei ole helppo. "Olo on haikea: kehitysyhteistyöhommat ovat hanskassa ja tiedämme, miten asiat kannattaa hoitaa. Luotamme toinen toisiimme sekä Suomessa että Ghanassa. Mutta järjestötoimintahan on muuttuvaa, eivätkä projektit ole ikuisia", Knuutinen sanoo.
                
Tällä hetkellä eniten huolta aiheuttaa viime vuonna alkaneen Tietaah-kylähankkeen kohtalo. Projektin olisi tarkoitus jatkua vuoteen 2010, ja parhaillaan mietitään mikä taho voisi ottaa hankkeen vastuulleen.

Yhdestä asiasta Knuutinen on kuitenkin varma, nimittäin siitä että ystävyystoiminta ghanalaisten kanssa tulee jatkumaan Kiuruvedellä muodossa tai toisessa. Sitä ennen on kuitenkin tarkoitus levähtää hetki.