Uutinen

Kirjastot demokratiaa vahvistamassa Mosambikissa

Sisällissodasta kärsinyt Mosambikin kirjastolaitos on nousemassa jaloilleen. Monta mutkaa on kuitenkin vielä edessä maassa, jossa lähes puolet kansasta on lukutaidottomia.
Lotta Valtonen
6.10.2003

Mikä on ollut Kepan rooli kirjastojen kehityksessä? Miten yhteistyötä kannattaa jatkaa? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaukset uunituoreesta evaluaatiosta, joka käsittelee Kepan toimintaa kirjastosektorilla vuosina 1996-2002.

Kuva: lukusali (Kuvaaja: Lotta Valtonen

Päivälehdillä on Nampulan kirjastossa kysyntää. Suurin osa kävijöistä on edelleen miehiä.



Lukiessa konsultti Fernanda Farinhan kirjoittamaa evaluaatiota huomaa, kuinka hyödyllistä on kerätä kokemukset yksien kansien väliin. Myös Kepan Mosambikin koordinaattori Bodil Wikman pitää evaluaatioita tärkeänä.

"Olemme toimineet Mosambikissa yli kymmenen vuotta, mutta evaluaatioita on tehty vähän. On tärkeää tietää, miten toimintamme on vaikuttanut, huolimatta siitä jatkammeko saman hankkeen parissa vai emme", Wikman toteaa.

Raporttia lukiessa huomaa myös, kuinka tärkeää on jo yhteistyön alussa ottaa huomioon poliittinen ympäristö ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Kepan toiminta olisi voinut olla vielä tehokkaampaa, jos kirjastolaitoksen laillisiin ja poliittisiin heikkouksiin sekä naisten osallistumiseen olisi kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

Kirjasto ei kiinnosta



Suomessa kirjastoja pidetään hyvinvointivaltion merkkinä, mutta Mosambikissa kirjastojen arvostus on vähäistä. Tämä johtuu muun muassa lukutaidottomuudesta ja paikalliskielisen materiaalin vähäisyydestä sekä siitä, että maasta puuttuu kirjoittamisen ja lukemisen perinne. Kirjasto ei ole kiinnostava paikka.

Vaikka käyttäjämäärät ovat kasvaneet, palvelevat kirjastot edelleen vain pientä osaa kansasta. Kävijöistä vain joka viides on nainen. Kirjastossa vierailee pääasiassa nuoria miehiä, jotka etsivät täydennystä koulukirjoihinsa tai hiljaista lukunurkkausta. Kirjastoja pidetään vakavina paikkoina, joissa on vakavia kirjoja. Romaaneja, kuvakirjoja, sarjakuvia tai naisten lehtiä ei mosambikilaisesta kirjastosta löydy.

Kirjastoyhteistyötä vuodesta 1996



Kepa aloitti kirjastojen tukemisen vuonna 1996. Jo aikaisemmin Suomi-Mosambik-seura ja Helsingin Emmaus olivat tukeneet kirjastoja ja auttaneet yhteistyön käynnistämisessä. Evaluaatiossa todetaan, että etenkin Emmauksen ja Kepan toiminta Nampulassa täydensivät toisiaan.

Kehitysjoukkolaiset kouluttivat kirjastohenkilökuntaa, kehittivät kirjastosta tieto- ja kulttuurikeskusta ja loivat kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Työ oli tärkeää alan uudelleenelvyttämiseksi sisällissodan jälkeen. Työntekijöiden ammattitaito lisääntyi ja kehitysjoukkolaiset toivat mukanaan uusia ideoita.

Kehitysjoukkolaisten lähdettyä Kepa tuki rahallisesti seitsemän hengen kolmivuotista kirjastonhoitajakoulutusta. Koulutus oli ensimmäinen laatuaan ja innosti valtiota rahoittamaan uusia ryhmiä. Koulutetut kirjastotyöntekijät muodostavat pohjan, jolle alan tuleva kehitys rakentuu.

Pitkäjänteistä ohjelmallista tukea



Evaluaation mukaan toiminta on ollut tuetuille kirjastoille erittäin tärkeää. Ennen toiminnan aloittamista tehty tarvekartoitus auttoi sekä Kepaa että kumppaneita ymmärtämään paremmin toimintaympäristöään. Kepa siirtyi nopeasti kolmevuotisiin rahoitusohjelmiin, mikä antoi kumppaneille mahdollisuuden vastata uusiin haasteisiin ja muuttuviin olosuhteisiin. Myös Kepan pitkäjänteinen sitoutuminen oli tärkeää. Mosambikilaiset arvostavat Kepaa, joka järjestönä poikkeaa muista kansainvälisistä toimijoista.

Konsultin mielestä Kepa kuitenkin kiinnitti liian vähän huomiota poliittisiin ja hallinnollisiin kysymyksiin. Järjestö ei myöskään merkittävästi edistänyt keskustelua julkisten kirjastojen roolista, naisista ja lapsista kirjastojen asiakkaina tai hallinnon hajauttamisen vaikutuksista kirjastolaitokseen. Varsinkin kehitysjoukkolaisten lähdettyä tasa-arvo-kysymykset jäivät taka-alalle.
Myös yhteyksien rakentaminen Mosambikin ja Suomen välille jäi vähäiseksi eikä uusia suomalaisjärjestöjä ole saatu mukaan toimintaan.

Yleisarvosana hyvä



Kepalla on tehnyt arvokasta työtä kirjastosaralla. Evaluaatiossa suositellaan, että toimintaa jatkettaisiin ainakin lyhyellä aikavälillä. Lisäksi kumppaneiden kanssa on keskusteltava lyhytkestoisesta ohjelmasta, jotta aloitettu työ saadaan vietyä päätökseen ja kumppanit voivat valmistautua Kepan uuteen strategiaan. Myös kansalaisyhteiskuntatoimintaa kannattaa kehittää.

"Ei riitä että kirjoitetaan evaluaatioraportti. On myös mietittävä, miten suositukset toteutetaan", Fernanda Farinha toteaa. Myös Wikman on samaa mieltä: "Raportti antaa tärkeää luettavaa sekä kirjastoille että Kepalle. Meidän on yhdessä mietittävä strategia, jolla ulkoista rahoitusta lisätään ja muita järjestöjä saadaan kiinnostumaan alasta."