Uutinen

Kiista maataloudesta määrää tahdin Cancúnissa

Tulevassa WTO:n ministerikokouksessa ratkaiseva köydenveto köyhien ja rikkaiden maiden välillä käydään maatalouskaupan vapauttamisesta. YK:n edustaja pitää ristiriitaa hedelmällisenä.
Gustavo Capdevila
7.9.2003

IPS -- Köyhien ja rikkaiden maiden kiista maatalouskaupan vapauttamisesta on ratkaiseva aihe Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokouksessa. Siitä riippuu edistyminen kaikissa muissa asioissa, uskoo YK:n Kauppa- ja kehitysjärjestön Unctadin pääsihteeri Rubens Ricupero.

WTO:n kokous järjestetään Meksikon Cancúnissa 10.-14. syyskuuta. Ricupero pitää kokouksen valmistelujen tärkeimpänä piirteenä sitä, että kehitysmaat kykenivät tekemään oman vastaehdotuksensa Yhdysvaltain ja Euroopan unionin maatalouskauppaa koskevalle aloitteelle.

EU ja USA jättivät 13. elokuuta oman paperinsa, joka tarjosi vähäisiä leikkauksia rikkaiden maiden avokätisiin maataloustukiin.

Vastaehdotus tuli viikkoa myöhemmin mailta, joita on alettu kutsua nimellä Ryhmä 20. Siihen kuuluvat kaikki kauppaneuvotteluissa aktiivisimmin esiintyneet kehitysmaat, kuten Brasilia, Etelä-Afrikka, Filippiinit, Intia, Kiina, Meksiko, Pakistan ja Thaimaa.

Ehdotuksessa katsotaan, että on teollisuusmaiden vuoro antaa periksi kauppaneuvotteluissa ja leikata tukiaan paljon tarjottua reippaammin.

Ricuperon mukaan ryhmä on "erittäin vaikuttava kehitysmaiden liittouma, jonka kaltaista ei ole aiemmin nähty WTO:ssa tai sen edeltäjässä Gattissa". "Näkemykset ovat selvästi polarisoituneet, mutta en käytä termiä kielteisessä mielessä", Ricupero tähdentää.

Hänellä on tilanteesta erilainen kuva kuin EU:n kauppaneuvottelijalla Peter Carlilla, joka on puhunut etelän ja pohjoisen vastakkainasettelusta. "Vanha ideologinen tulkinta ei toimi, sillä Ryhmä 20:n sisällä on maita, jotka suhtautuvat kaupan vapauttamiseen hyvin eri tavoin."

Ricuperon mielestä ehdotus avaa Cancúnin neuvotteluille kiintoisia mahdollisuuksia, vaikka kaikki riippuu tietenkin muiden ministerien reaktioista siihen.

Hän näkee maatalouden roolin neuvotteluissa niin keskeisenä, että ennen sen kohtalon ratkeamista ei kannata edes spekuloida kokouksen muilla tuloksilla. EU ja Japani ajavat WTO:ssa neuvottelujen aloittamista investoinneista.

Valtaosa kehitysmaista on Intian johdolla vastaan. Niiden mielestä uusien alueiden ottaminen neuvotteluihin vaatii nykyistä enemmän ennakkotutkimusta. Kauppaneuvottelujen valmisteluja Genevessä seuranneissa diplomaattipiireissä uskotaan, että EU ja Japani koettavat kompensoida heikkoa neuvotteluvoimaansa maatalouskysymyksissä tekemällä uusia esityksiä omilla vahvoilla aloillaan. Niitä ovat sijoitukset, kilpailu, valtion hankintojen läpinäkyvyys ja tullisäädökset.

Kehitysmaiden taktiikkana taas on hankkia takaisin asemat, jotka ne ovat menettäneet WTO:n ja Gattin aiemmilla neuvottelukierroksilla. Ricupero muistuttaa, että kaupan vapauttamisen saaminen tasapainoon asetettiin tavoitteeksi nykyiselle neuvottelukierrokselle, joka alkoi WTO:n Dohan kokouksessa 2001 ja jatkuu tammikuulle 2005.

Eniten kaupan esteitä, kuten tukiaisia, tulleja ja muita suojamekanismeja, on yhä maatalouden alalla ja eritoten rikkaissa maissa. Kehitysmaiden kannalta tärkeitä vapautettavia aloja ovat myös tekstiili- ja vaatekauppa. Vaikka teollisuusmaat ovat luopuneet tekstiilien tuontikiintiöistä, korkeat tullit ovat yhä voimassa, Ricupero huomauttaa.

Hän toivoo, että Cancúnissa korjattaisiin näitä vääristymiä Dohan kierrokselle asetetun tavoitteen mukaisesta.