Uutinen

Kiinan yhden lapsen politiikka tiensä päässä?

Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen pakottavat harkitsemaan
muutoksia Kiinan 30 vuotta jatkuneeseen linjaan.
Antoaneta Becker
19.4.2010

IPS -- Kiina kiemurtelee jälleen tulenaran merkkipäivän kanssa: yhden lapsen politiikka täyttää 30 vuotta tilanteessa, joka pakottaa harkitsemaan linjan hölläämistä.

Virallisesti yhden lapsen politiikkaa ylistetään yhä Kiinan menestyksen perustana. Arvostelijoiden mukaan se voi myös katkaista maan nousun suurvallaksi.

Kriittisiä näkemyksiä on alkanut tihkua virallisiinkin kanaviin. Älymystön johtajiin kuuluva Hu Angang muistutti joulukuussa, että kommunistipuolue kaavaili yhden lapsen politiikan kestoksi vain 30 vuotta. Tarkoitus oli hillitä 1960-luvun suurten ikäluokkien lapsentekohaluja.

Syntyvyydensäännöstelyn arkkitehteihin kuulunut Tian Xueyuan taas kirjoitti puolueen lehdessä, että Kiinan on aika sallia kaikille pareille kaksi lasta. Hänen mielestään vuonna 2011 alkava uusi viisivuotiskausi olisi sopiva hetki politiikan muutokselle.

"Vaikka Kiinan perhesuunnittelua kuinka kehuttaisiin, se on pääsyy vakavimpiin väestöpoliittisiin ongelmiimme. Ne ovat vanheneminen ja sukupuolten jyrkkä epäsuhta", riippumaton väestötutkija He Yafu sanoo.

33 000 euroa sakot toisesta lapsesta

Kiinan johto laskee, että yhden lapsen politiikka on ehkäissyt 400 miljoonaa syntymää. Se olisi kasvattanut asukasmäärän kestämättömäksi. Linja on kuitenkin vähitellen höltynyt.

Suurimmat kaupungit, kuten Guangzhou, Shanghai ja viimeksi Peking, sallivat nyt kaksi lasta perheille, joissa kummatkin vanhemmat ovat ainoita lapsia.

Taustalla on kaupunkien alhainen syntyvyys. Esimerkiksi Shanghaissa syntyy vain 0,8 lasta naista kohti, kun koko maan keskiarvo on 1,8.

Aiemmin kaupungeissa oli lupa hankkia toinen lapsi vasta neljä vuotta ensimmäisen jälkeen, mutta nyt aikarajastakin on monin paikoin luovuttu.

"En jaksanut odottaa politiikan muuttumista", pekingiläisen hotellin kuntoklubia johtava Fan Xirong sanoo.

Hän synnytti toisen lapsen ja maksoi 33 000 euron sakot saadakseen tämän rekisteriin ja yhteiskunnan palvelujen
piiriin.

"Meillä oli siihen varaa. Ensimmäinen lapsemme on poika, ja halusin myös tytön. Emme murehdi tulevaa taloudellista tilannettamme, mutta on ihanaa, että vanhuuden turvana on sekä poika että tyttö", Fan selittää.

Yksi pari, kahdet isovanhemmat

Ikääntyvän Kiinan johdollekin on alkanut tuottaa harmaita hiuksia ajatus huoltosuhteesta, jossa jokaisen parin taakkana on kahdet isovanhemmat mutta vain yksi lapsi.

Perhesuunnittelijat laskevat, että vuonna 2030 Kiinassa on 355 miljoonaa yli 60-vuotiasta.

"Kuluneiden 30 vuoden aikana Kiinan talous on saanut bonusta syntyvyydensäännöstelystä, mutta ellei yhden lapsen politiikkaa muuteta nyt, ikääntyminen kääntää edun rasitteeksi", valtion väestötieteilijä Tian Xueyuan varoitti hiljan.

Kiinalaiset lasketaan

Kiinan väestöpolitiikan merkitystä korostaa monen mielestä sekin, että tänä vuonna toteutettavaa väestönlaskentaa johtamaan nimitettiin aiempaa korkea-arvoisempi henkilö, varapääministeri Li Keqiang.

Kiina on maailman runsasväkisin valtio, jonka asukasluku arvioidaan nyt 1,3 miljardiksi. Tarkan määrän laskeminen voi kuitenkin tuoda yllätyksiä.

Edellinen laskenta vuonna 2000 löysi viljalti maan sisäisiä siirtolaisia ja varsinkin maalla syntyneitä tyttöjä, joita ei ole missään rekistereissä.