Pekingiläinen työmaa.
Kuva:
Rhoberazzi
iStockphoto
Uutistausta

Kiina pistää globaalin kehitysrahoituksen uusiksi

Jättivaltio rakentaa rinnakkaista rahoitusjärjestelmää, joka tuo sille lisää valtaa. Tuorein hanke on Aasian kehitykseen keskittyvä suurpankki.
Jukka Aronen
20.3.2015

Kiina ilmoitti viime lokakuussa perustavansa jälleen uuden kehityspankin. Kyseessä on Aasian rahoittamiseen keskittyvä alueellinen pankki (Asian Infrastructure Investment Bank, AIIB).

Ilmoituksen jälkeen Yhdysvallat on yrittänyt estää liittolaisiaan lähtemästä mukaan uuden pankin toimintaan.

Sen mielestä pankki kilpailee suoraan perinteisen, 1960-luvulla perustetun ja Yhdysvaltojen ja Japanin johtaman Aasian kehityspankin ADB:n kanssa.

Yhdysvallat näyttää kuitenkin tehneen turhaa työtä, sillä Saksa, Ranska ja Italia tiedottivat tiistaina ryhtyvänsä pankin perustajajäseniksi. Britannia ilmoitti vastaavista aikeistaan jo aiemmin.

140 miljardia

Uuden pankin symbolinen merkitys on vahva, sillä se on osa suurempaa Kiinan pyrkimystä uudistaa koko globaali kehitysrahoitusjärjestelmä.

Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja alueelliset kehityspankit, kuten Aasian kehityspankki, ovat nousevien talouksien silmissä jäänteitä menneiltä ajoilta, eivätkä ne tarjoa riittävää äänivaltaa Kiinan, Intian, Brasilian, Venäjän ja Etelä-Afrikan kaltaisille maille.

Kiina onkin perustamassa rinnakkaisia (tai katsontatavasta riippuen: täydentäviä) instituutioita nykyisten, toisen maailmansodan voittajavaltioiden perustamien järjestelmien rinnalle. 

Tähän mennessä Kiina on luvannut lapioida peräti 140 miljardia dollaria näihin uusiin hankkeisiin.

Viime vuonna se korvamerkitsi 10 miljardia dollaria niin sanotulle Uudelle kehityspankille, joka tunnetaan myös BRICS-pankin nimellä, ja 41 miljardia saman pankin hätävarannoksi, josta voidaan myöntää lainoja vaikeuksiin joutuneille jäsenmaille.

Tämän lisäksi se rakentaa "silkkitienä" tunnetulla jättimäisellä hankkeella parempaa infrastruktuuria Kiinan ja Euraasian välille 40 miljardin edestä.

Nyt julkistettuun uuteen Aasia-pankkiin jättivaltio tulee panostamaan 50 miljardilla.

Kilpailu strategisesta vallasta

Miksi Yhdysvaltain liittolaiset lähtevät mukaan kiinalaisen kehityspankin toimintaan? Ja miksi asian vastustaminen on Yhdysvalloille niin tärkeää?

Kehityspankit myöntävät kehitysmaille lainoja erityisesti suuriin infrastruktuurihankkeisiin. Tämän lisäksi ne tarjoavat asiantuntijaosaamistaan.

Mutta ennen kaikkea niden suuri vaikutusvalta suureen määrän valtioita tekee niistä strategisen vaikuttamisen keskuksia, kirjoittaa kansainvälisiin rahoituslaitoksiin erikoistunut tutkija Scott Morris Boao Review -lehdessä.

Tätä strategista valtaa harjoittaa Yhdysvallat liittolaisineen Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa, ja jatkossa Kiina Uudessa kehityspankissa ja Aasia-pankissaan.

Kiina jakaa äänivallan tasan muiden BRICS-maiden kanssa Uudessa kehityspankissa, jota on pidetty Maailmanpankin "kilpailijana". Mutta Aasia-pankissa Kiina aikoo hallita 50:tä prosenttia äänistä - siitä huolimatta, että se on itse arvostellut Yhdysvaltain 15 prosentin äänisiivua Maailmanpankissa.

"Kiina lisää korruptiota"

Yhdysvaltain liittolaiset toivovat pääsevänsä jäsenyytensä kautta vaikuttamaan Aasia-pankin rakennushankkeisiin, vaikka yleinen arvio on, että Kiina tulee ottamaan niistä itselleen suurimman osan.

Toisaalta Kiina ja sen naapurimaat nähdään niin tärkeänä markkina-alueena, että eurooppalaiset haluavat mieluummin olla mukana kehittämässä Aasiaa kuin jäädä ulkopuolelle.

Länsimaiset virkailijat ja korruptionvastaiset järjestöt ovat arvostelleet Kiinan lainauskäytäntöjä, etenkin afrikkalaisissa infrastruktuurihankkeissa. Niiden mukaan kiinalaiset hankkeet lisäävät korruptiota ja vaikeuttavat Maailmanpankkia ja IMF:ää ehdollistamaan lainansa hyvän hallinnon noudattamiseen.

Yhdysvaltain liittolaiset sanovatkin vievänsä hyvän hallinnon periaatetta Aasia-pankkiin, ja ainakin Britannia ja Saksa ovat jo ehtineet myös vaatia painavaa salkkua pankin hallituksesta.

Vanha järjestelmä remonttiin?

Nyt kun liittolaiset ovat päättäneet lähteä mukaan, moni yhdysvaltalainen Kiina-asiantuntija on sitä mieltä, että myös Obaman hallinnon tulisi harkita uuden Aasia-pankin jäsenyyttä.

Scott Morrisin mielestä Yhdysvaltojen ei ainakaan kannata enää jarrutella muiden toimia, vaan sen tulisi vähintäänkin keskittyä viemään omia näkemyksiään pankkiin liittolaistensa avustuksella.

Samalla sen pitäisi kehittää vanhaa ADB:tä, jotta tämä pysyisi yhä houkuttelevana vaihtoehtona uuden pankin rinnalla.

Samankaltaista "remonttihenkeä" nähtiin vuonna 2010, kun Yhdysvaltain hallitus oli valmis uudistamaan IMF:ää niin, että kaikki BRICS-maat olisi nostettu äänivallaltaan kärkikymmenikköön. Hanke on kuitenkin jumittunut vastahankaiseen Yhdysvaltain kongressiin.

Tiistaina Washingtonissa puhunut Yhdysvaltain valtiovarainministeri Jacob J. Lew yritti puhaltaa uutta henkeä IMF-uudistukseen varoittamalla, että "muutoin Yhdysvaltain uskottavuus ja johtajuus monenkeskisessä kansainvälisessä järjestelmässä kyseenalaistetaan".

"Ilman muutoksia lopputuloksena voi olla maailma, jossa Yhdysvaltojen äänivalta on (joka tapauksessa) nykyistä pienempi", Lew summasi.