Uutinen

Kiina pakenee ruokakriisiä omavaraisuuteen

Kiina pyrkii pitämään maailmalla kaksinkertaistuneen riisin hinnan kurissa. Huonot tuottajahinnat kuitenkin kiihdyttävät maaltapakoa.
Antoaneta Bezlova
14.4.2008

IPS -- Kiinan vastaus maailmaa koettelevaan ruokakriisiin on paluu omavaraiseen maataloustuotantoon. Nopea kaupungistuminen kuitenkin kutistaa peltopinta-alaa ja imee työvoimaa pois maataloudesta.

Kiinan elintarvikeomavaraisuuden raja on viime aikoina pidetty 95 prosentissa, maa oli vielä hetki sitten valmis tinkimään.

"Koska liha- ja maitotuotteiden kysyntä kasvaa Kiinassa niin nopeasti, voimme tulevaisuudessa harkita turvautumista entistä enemmän tuontiin ja tyytyä vaikkapa 90-prosentin omavaraisuuteen", Kiinan suunnittelu- ja uudistuskomission tutkija Ma Xiaohe pohti taannoin.

Riisin hinnan maaliskuinen äkkinousu ja maailman viljavarastojen hupeneminen muuttivat suunnan.

"Ainoa tapa, jolla Kiina voi säästyä globaalin ruokapulan ja hintojen nousun seurauksilta on tiukasti omavaraisena pysyminen", julisti pääkirjoitus 21st Century Economic Herald -lehdessä huhtikuun alussa.

Hyviä ja huonoja kokemuksia

Aasiassa pääravintona käytetyn riisin hinta on kaksinkertaistunut tänä vuonna, mikä on johtanut hamstraukseen ja vientikieltoihin. Maailman riisikauppa on kutistunut kolmanneksen. Ruuan kallistuminen on johtanut myös vehnä- ja maissipulaan.

Kiina ylpeilee pelastaneensa miljoonia ihmisiä köyhyydestä 30 viime vuoden aikana, eikä se ole nytkään pahimmassa vaaravyöhykkeessä. Aihetta huoleen kuitenkin on.

Jo luonnolliset rajoitukset ovat Kiinalle haastavat: ruokittavina on viidesosa maapallon asukkaista, mutta maalla on vain seitsemän prosenttia maailman viljelymaasta.

Kiinalla on kokemuksia myös väärästä politiikasta; se johti 1950-luvun lopulla noin 30 miljoonan ihmisen nälkäkuolemaan. Sen jälkeen ruoka on luettu kansallisen turvallisuuden perustekijöihin.

Kiinan pääministeri Wen Jiabao rauhoitteli huhtikuun alussa koti- ja ulkomaista yleisöä vakuuttamalla, että maa on varastoinut viljaa 150-200 miljoonaa tonnia, joista on neljännes riisiä.

Vuodesta 2004 lähtien Kiinassa on korjattu hyviä satoja. Viime vuonna viljakasveja, kuten riisiä, vehnää, maissia ja soijaa, tuotettiin yhteensä yli 500 miljoonaa tonnia.

Viljelymaa hupenee kuitenkin hälyttävästi. Viime vuosikymmenellä siitä katosi 5,5 prosenttia aavikoitumisen, kaupungistumisen ja teollistumisen seurauksena.

Sääntelyllä on kaksi puolta

Kiinan valtio säätelee viljojen hintoja pitääkseen inflaation aisoissa ja ruoan kansan ulottuvissa. Mutta alhainen hintataso ei innosta maataloustuottajia.

"Tilanne on ristiriitainen. Riisin hinta kohoaa maailmalla, mutta Kiinassa se on verrattain alhainen tukiaisten jälkeenkin. Tarvikkeiden hinnat kuitenkin nousevat", maatalouden asiantuntija Ding Shengjun sanoo.

"Mukauttamatta hintatasoa emme pysty pitämään nuoria maaseudulla, ja se vaarantaa ruoan saannin pitkällä tähtäimellä", hän arvioi.

Omavaraisuutta pönkittääkseen Kiina on luopunut vuosituhantisesta viljaverosta ja tarjoaa sen sijaan viljelijöille tuettuja lannoitteita ja siemeniä. Joulukuussa nostettiin viljan ja jauhojen vientiveroja ja säädettiin vientikiintiöt.

Hallitus ilmoitti hiljan korottavansa maaseudun kehitysmäärärahoja 30 prosenttia. Ennätysmäisestä yli 50 miljardin euron summasta osa käytetään tukiaisiin ja loput tuottavuuden parantamiseen.

Moni kuitenkin epäilee, etteivät tuet riitä patoamaan maaltapakoa. Ennusteiden mukaan 300-400 miljoonaa talonpoikaa muuttaa kaupunkeihin tulevien 15 vuoden aikana.

Vientirajoitusten poistaminen nostaisi viljan hintaa kotimaassa ja lisäisi maaseudun tuloja, Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian asiantuntija Li Guoxiang pohtii.

"Mutta riisin hinnan nousu kiihdyttäisi inflaatiota, ja sitä hallitus pelkää eniten", hän jatkaa.

Ruoan kallistuminen oli pääsyy Kiinan inflaation kiihtymiseen helmikuussa 8,7 prosenttiin, mikä on korkein 11 vuoteen. Pääministeri Wen Jiabao varoitti hiljan, että "2008 on Kiinan vaikein vuosi".

Lisää tietoa aiheesta