Uutinen

Kevään 0,7-kampanja käyntiin eduskunnasta

Kepan "Näin naapurissa - Suomi ja kehitysyhteistyön edelläkävijät" -raportti julkistettiin eduskunnassa 8.2. Raportin suositukset kirvoittivat kannatusta tilaisuuteen osallistuneilta kansanedustajilta.
Sanna Jäppinen
8.2.2006

Näin naapurissa -raportin julkistus (Kuva: Sanna Jäppinen)







Julkistusta seurasi kansanedustajia kaikista eduskuntaryhmistä perussuomalaisia lukuunottamatta. Eturivissä Aila Paloniemi, Kari Kärkkäinen, Jutta Urpilainen ja Pentti Tiusanen. Toisessa rivissä Urpilaisen takana Aulis Ranta-Muotio ja oikealla Maija Perho.

"Kansalaisjärjestöjen 0,7-kampanjassa painotetaan nyt ensimmäisen kerran kehitysyhteistyön laatua määrän ohella", totesi Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen puhuessaan eduskunnan kansalaisinfossa 8. helmikuuta.

Lappalaisen mukaan "Näin naapurissa - Suomi ja kehitysyhteistyön edelläkävijät" -raportin julkistus käynnisti kevätkauden kansalaisjärjestöjen 0,7-kampanjoinnissa.

Tavoitteena on vaikuttaa hallituksen maaliskuisiin neuvotteluihin, joissa päätetään budjettikehyksistä vuosille 2007-2011. Samalla ratkeaa se, pääseekö Suomi hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen ja YK:n suositukseen eli kehitysyhteistyövaroissa 0,7 prosenttiin kansantulosta. Tämän vuoden arvioitu taso on 0,42 prosenttia.

Enemmän apua köyhimpiin maihin

Toinen raportin tekijöistä, Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi tiivisti 0,7-tavoitteen rinnalle nostetut keskeiset laadun parantamiseen tähtäävät suositukset kolmeen kohtaan.

Ensinnäkin Suomen olisi ohjattava kahdenvälistä apuaan huomattavasti nykyistä enemmän kaikkein köyhimmille maille, ja erityisesti Suomen kahdeksan pääkumppanimaan joukkoon kuuluville Etiopialle, Mosambikille, Sambialle ja Tansanialle. Edelläkävijämaissa - Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Alankomaissa ja Irlannissa - köyhimmille maille kohdennetaan huomattavasti suurempi osa avusta kuin Suomessa.

Myös monenkeskisten avustusorganisaatioiden suhteen Suomen olisi järkevämpää keskittyä nykyistä harvempiin - ja tarkastella organisaatioiden toimintaa nykyistä kriittisemmin. Esimerkkinä Nahi mainitsi Norjan tuoreen päätöksen kohdentaa rahoitusta enemmän YK-järjestöille ja vähemmän Maailmanpankille.

Edelläkävijämaihin verrattuna Suomen kehitysyhteistyön laatu kaipaisi raportin mukaan pikaista muutosta myös sidotun avun suhteen - noin 14 prosenttia Suomen avusta on sidottua. "Kehitysavun sitominen tavaroiden tai palveluiden ostoon antajamaasta on sekä tehotonta elinkeinotukea että tehotonta kehitysapua", Nahi totesi.

"Suomen uskallettava priorisoida"

Raportin julkistusta oli seuraamassa kansanedustajia kaikista eduskuntaryhmistä perussuomalaisia lukuun ottamatta. Eduskunnan globaaliryhmän puheenjohtaja Jutta Urpilainen (sd) totesi raportin tarjoavan paljon uutta tietoa aihepiiriä aktiivisesti seuraavallekin.

"Erityisen mielenkiintoista oli kuulla vähiten kehittyneiden maiden osuudesta, sillä tämän asian tärkeyttä toitotetaan joka paikassa", Urpilainen sanoi.

Keskustan Aila Paloniemi puolestaan totesi, että kehitysyhteistyökysymykset ovat viime aikoina nousseet agendalle monissa valiokunnissa.

"Suomi on ykkönen terveydenhuolto- ja koulutussektorilla, ja näihin pitäisi kehitysyhteistyössä satsata enemmän. On uskallettava priorisoida. Kannatan keskittämistä sekä maiden että sektoreiden suhteen", Paloniemi sanoi.

Sekä Paloniemi että Urpilainen muistuttivat, että hallitusohjelmaan kirjatusta 0,7-tavoitteesta tulisi pitää kiinni, mutta molemmat myönsivät, että haastetta riittää. "Tilanne on vaikea, mutten ole menettänyt toivoa", Urpilainen totesi.

Urpilaisen mukaan eduskuntaan on kevään aikana  suunnitteilla kehitysyhteistyötä käsittelevä seminaari. Hänen mukaansa kansanedustajien kasvanut kiinnostus kehitysteemoihin on monen tekijän summa.

"Esimerkiksi Poseeraa parempi maailma ja White Band -kampanjoilla on ollut merkitystä. Kansalaismielipide vaikuttaa aina poliitikkoihin."

Lisää tietoa aiheesta