Uutinen

Keskustelu: Vaihtoehtoja länsimaiselle demokratialle?

Demokratian nykytila on usein lähinnä todellisen demokratian irvikuva: markkinat määräävät ja ihmisten laaja-alainen hyvinvointi on kaukainen unelma, Etelän kansalaisaktiivit totesivat Kepassa 19.3. pidetyssä keskustelufoorumissa.
Outi Hakkarainen Anja Onali
20.3.2007
70319ohakkarainen_wahu_kar.jpg Kenialainen Wahu Kara johti Nairobissa tammikuussa 2007 pidetyn Maailman sosiaalifoorumin ohjausryhmää. (Kuvaaja: Outi Hakkarainen)

Kepan ja Demokratiafoorumi Vasudhaiva Kutumbakamin järjestämässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin demokratian tulevaisuutta Etelässä, Pohjoisessa ja globaalisti. Ulkomaisina vieraina oli kolme pitkän linjan kansalaisaktiivia: Wahu Kara Keniasta sekä Vijay Pratap ja Rakesh Bhatt Intiasta.

Keskustelijat korostivat vuoropuhelua demokratian perustana, sillä ilman aktiivista dialogia demokratia on kuollut. Edustuksellisessa demokratiassa voi heidän mielestään olla todellista demokratiaa rajoittavia tekijöitä, sillä kuten Rakesh Bhatt kärjisti, saattaa "vaalimatematiikassa 51 olla yksi ja 49 nolla".

Keskustelussa kyseenalaistettiin länsimaisen demokratian universaalisuus ja ylemmyys.

"Kreikka on totuttu nimeämään demokratian syntykodiksi. Esimerkiksi Intiassa on kuitenkin ollut hyvinkin demokraattisesti toimivia alkuperäiskansoja, joiden tasa-arvoa länsimaisen demokratian kansallinen omaksuminen on tuhonnut", kansalaisaktiivi Ville-Veikko Hirvelä totesi.

Demokratian nykytila: vievätkö markkinat tahdottomia kansalaisia?

Etelän vieraiden mielestä markkinavoimat ovat soluttautuneet syvälle demokratiaan ja niiden vaikutuksia verhotaan uusliberalistiseen liturgiaan. Tärkeät päätökset tehdään nykyään taloudellisten intressien pohjalta, ei demokraattisissa päätöksentekoelimissä.

"Myös kehitysmaiden johtajat ja virkamiehet puhuvat uusliberalismin kieltä taatakseen kehitysyhteistyövarojen tulon valtion budjettiin. Esimerkiksi Nepalissa kansainvälisen avun osuus on noin 60 prosenttia bruttokansantulosta", Vijay Pratap huomautti.

"Demokratian kriisiä ei Pohjoisessa tunnisteta, sillä länsimaiset ihmiset kuluttavat reilusti yli oman tarpeensa ja tuudittautuvat mukavuudenhaluunsa. Tämä on este muutokselle, jota maailma tarvitsee, sillä Etelän köyhyys tulee olemaan uhka myös Pohjoiselle", sanoi Wahu Kara.

Vijay Pratap esitti väitteen siitä, että pohjoismainen hyvinvointivaltio olisikin vain kokeilu, jolle annettiin tilaa Neuvostoliiton vieressä, jotta kommunismi ei pääsisi leviämään Pohjoismaihin. Hän on alkanut epäillä hyvinvointivaltion aitoutta nähtyään, miten sekä Ruotsissa että Suomessa on siirrytty poliittisesti oikealle ja hyvinvointivaltion perustaa on alettu murentaa.

"Tämä on kovin valitettavaa, sillä puhuttaessa länsimaisesta demokratiasta pohjoismainen hyvinvointivaltio olisi parempi malli kuin Yhdysvaltain tapa järjestää demokratia", Pratap totesi. "Hyvinvointivaltion idea pohjautuu yhteiskunnan heikoista huolehtimiseen ja tasa-arvoisten palvelujen tarjoamiseen taloudellisen kasvun ihannoimisen sijaan."

Siemenpuusäätiön hallituksen puheenjohtaja Anu Lounela havainnoi hyvinvointivaltion tilaa sisältä päin. Hänen mielestään ihmisten jokapäiväinen elämä ja poliittisen päätöksenteon käytäntö eivät Suomessa kohtaa.

"Huono-osaiset ovat vieraantuneita poliittisesta päätöksenteosta: he eivät äänestä tai äänestävät omia intressejään vastaan. Myöskään sosiaaliset liikkeet eivät houkuttele tavallisia ihmisiä", Lounela kommentoi. "Eri asioita tai niitä eri menetelmillä ajavat ihmiset ovat pirstaloituneet ryhmiin, jotka eivät kohtaa. Kosketuspintaa eri ryhmien kesken tulisi tietoisesti alkaa laajentaa."

Demokratian vahvistaminen - mahdoton tehtävä?

Puhujat pitivät demokratian vahvistamista erittäin haastavana tehtävänä, mutta ei mahdottomana. Wahu Kara nosti esimerkiksi zapatistien kokemukset demokratian paikallisesta rakentamisesta Meksikossa. Siellä intiaaniyhteisöjen suora demokratia, autonomiset kunnat ja hyvän hallinnon neuvostot ovat toimineet hyvin tuloksin.

"Myös Afrikassa on kokemuksia horisontaalisesta demokratiasta, esimerkiksi naisten keskinäisessä arkisessa vuorovaikutuksessa", Karu kertoi.

"Länsimaiselle demokratialle pitää etsiä vaihtoehtoja, ja kansalaisliikkeiden vahvistaminen on meidän kaikkien kollektiivinen haasteemme", Karu totesi. Hän piti Maailman sosiaalifoorumia keskeisenä globaalin verkostoitumisen prosessina ja arvioi, että on luotava uusi, kansalaisyhteiskunnan YK.

Wahu Kara kajautti herätyskutsun myös Pohjoisen kansalaisyhteiskunnan suuntaan: "Pohjoisen toimijoiden pitää alkaa entistä vahvemmin käyttää hyväkseen ympärillään olevaa demokraattista tilaa globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi ja Etelän demokratian tukemiseksi."

Myös Vijay Pratap kannusti suomalaisia edistämään globaalia demokratiaa vahvistamalla omaa demokratiaansa. "Ilmastonmuutoksen pitäisi yhdistää maailman valtioita toimimaan yhdessä", Pratap toivoi.