Uutinen

Keski-Amerikan hallitukset lupasivat tukea afrokaribialaisille

Nicaraguan Karibialla pidettiin ensimmäinen Karibian ja Keski-Amerikan afrokaribialaisten garifunien "huippukokous". Paikalle saapuivat myös hallitusten edustajat yhteistyölupauksineen.
Kimmo Lehtonen
17.11.2005

1711KLehtonen_garifuna_huippukokous

Lauantaina 12. marraskuuta  Corn Islandin saaren  pienen lentokentän lähtöaulassa istui yksinäisen ja väsyneen oloinen tyttö sateesta märkänä ja tiara tuuheissa mustissa hiuksissa hiukan kallellaan. Taustalla seinällä hymyili maan presidentti Enrique Bolaños virallisessa valokuvassa kuten Tarja Halonen suomalaisessa luokkahuoneessa ikään.

Tyttö oli Miss Corn Island, joka odotti kärsivällisesti armeijan erikoisjoukot turvanaan presidentti Bolañosin saapumista saarelle. Eikä mennyt kauaakaan, kun armeijan kaksimoottorinen laskeutui ja suolsi ulos - ei ainoastaan presidentin - vaan suuren osan maan kabinettia, diplomaatti- ja avustajakuntaa, naapurimaiden ministereitä sekä muutaman Karibian pikkusaaren pääministerin. Päättäjät toivotettiin tervetulleiksi saarelle missin ja garifuneille perinteisen rumpumusiikin tahdittaman tanssiesityksen voimin.

Garifuna-väestölle tunnustusta

Saarella käytiin lyhyet neuvottelut ja päivän päätteeksi hallitusten edustajat ratifioivat jo 1972 Unescossa hyväksytyn kulttuuriperintöjulistuksen oheen muotoillun Garifuna-julistuksen (Declaración Garífuna), jonka ensisijaisena tarkoituksena on tunnustaa valtiollisella ja kansainvälisellä tasolla garifunien oikeudet kieleensä, kulttuuriinsa ja afrikkalaisperäisiin perinteisiinsä.

Tällä hetkellä garifunia, afrikkalaisten orjien ja Karibian alueen alkuperäisasukkaiden jälkeläisiä, on koko maailmassa noin 450 000. Heistä vain noin 2 000 elää Nicaraguassa. Suurin osa väestöstä asuu Hondurasissa, Belizessä ja Yhdysvalloissa.

Kenzy Sambola, Nicaraguan Orinocossa sijaitsevan garifuna-yhteisön perustajan Joseph Sambolan suora jälkeläinen, pääsi esittämään garifunien huippukokoukseen muotoileman esityksen suoraan Bolañosille ja muiden maiden edustajille.

"Tämä on yksi mahdollisuus saada päättäjät ymmärtämään kielemme, musiikkimme ja muiden perinteidemme säilyttämisen merkitys. Mutta sen lisäksi heidän tulee myös ymmärtää yhteisöjemme sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ja antaa tukea ratkaisujen löytämiseksi niihin", Sambola sanoi.

Bolaños ilmoitti pressitilaisuudessa hallituksensa antavan tulevaisuudessa tukea garifunien kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi. Hän myös hahmotteli mahdollisia tukimuotoja ruokatuotannon parantamiseksi sekä kansainvälisen turismin kehittämiseksi, ei ainoastaan garifunien yhteisöjen, vaan koko Nicaraguan Karibian osalta.

Presidentti lupasi muun muassa pidentää Corn Islandin lentokenttää, jotta lähinnä costaricalaisturisteja tuovat charterkoneet pystyisivät laskeutumaan saarelle.

Garifunien mielialaa latisti varsinkin se, että Guatemalan ja Hondurasin hallitukset eivät lähettäneet paikalle korkean tason edustusta, kuten etukäteen oli kaavailtu ja luvattu, sillä maissa on merkittävä garifuna-väestö. Voittopuolisesti kreoleista koostuva saaren väestö puolestaan protestoi armeijan massiivista läsnäoloa vastaan ja tuli harvalukuisena paikalle baseball-stadionilla pidettyyn kulttuurijuhlaan.

Yhdysvallat boikotoi Karibiaa

Bolañosin mukaan maan hallitus etsii parhaillaan erilaisia taloudellisia yhteistyömuotoja Karibian maiden keskinäisen talousyhteistyösopimuksen Caricomin allekirjoittaneiden maiden kanssa. Presidentin mukaan tämän tulisi tapahtua Nicaraguassakin pari viikkoa sitten ratifioidun Keski-Amerikan vapaakauppasopimuksen Caftan periaatteiden pohjalta.

Kylmää vettä Bolañosin Nicaraguan Karibian talouden kehittämissuunnitelmien päälle heitti jo muutama kuukausi sitten Yhdysvaltain Nicaraguan suurlähettiläs Paul Trivelli, joka kehotti maansa kansalaisia olla menemättä Nicaraguan Karibialle ja varsinkin Corn Islandille. Trivellin mukaan alueella väkivaltaisuudet ja varsinkin huumeliikenne on sitä luokkaa, että alue pitää laittaa turismiboikottiin.

Hämmästystä herättikin, kun Trivelli saapui saarelle muun diplomaattikunnan vanavedessä. Hän  selitteli lausuntojaan ja pyysi ymmärrystä Karibian asukkailta, sillä hänen mukaansa huumeliikenne on todellisuutta alueella ja hänen on pidettävä huolta maansa kansalaistensa turvallisuudesta. Trivelli sanoi varoituksen jäävän voimaan, mutta lupasi tutkia tilannetta yhdessä Nicaraguan viranomaisten kanssa.

Saarelaisia ja Karibian asukkaita Trivellin lausunnot tietenkin ärsyttävät - ja samalla huolestuttavat, sillä ne ovat omiaan pitämään sekä turismin että  investoinnit alueelle olemattomina. Vaikka huumeliikenne on ongelma alueella, niin se ei suinkaan ole sitä ainoastaan Nicaraguan Karibialla vaan vielä suuremmassa mittakaavassa muiden Keski-Amerikan maiden ja Karibian saarten alueella.

Puhumattakaan yhdysvaltalaisten turistien rakastamasta Meksikon megaturismikohteesta Cancunista, joka siis Trivellin logiikan mukaan pitäisi mitä suuremmalla syyllä laittaa vierailukieltoon sekin.

Afrikkalaisuus säilynyt vuosisatoja

Garifunat ovat afrikkalaisten orjien jälkeläisiä, jotka parin orjalaivan haaksirikkoutumisen seurauksena ajautuivat Karibialla sijaitsevalle San Vincentin saarelle 1600-luvun puolivälissä. Siellä he sekoittuvat saarella asuvien arawak-intiaanien kanssa.

Vuoron perään espanjalaisten, hollantilaisten, ranskalaisten ja brittien etnisten teurastusten ja ajojahdin kohteena olleet garifunat taistelivat sitkeästi, selvisivät kuitenkin hengissä ja tehtyään 1700-luvun lopulla rauhan brittien kanssa heidät kuljetettiin saarelta nykyisen Hondurasin rannikolle.

Garifunat käännytettiin katolilaisuuteen, jonka symbolit he yhdistivät afrikkalaiseen esi-isäkulttiin säilyttäen siten henkensä lisäksi myös henkiset juurensa.

"Hiljaisia ja eristäytyneitä garifuneja ei ole oikein pidetty nicaragualaisen perheen jäseninä, ei edes muiden Karibian asukkaiden mielestä. Heidän kulttuuriaan ovat väheksyneet niin intiaanit kuin kreolitkin", sanoo Nicaraguan Karibian puolelta kotoisin oleva sosiologi Carla Bush.

Sandinistivallankumouksen voittaessa vuonna 1979 Nicaraguan parin tuhannen garifunankin toiveet olivat korkealla, sillä muiden vähemmistöjen lailla myös heidän maakysymyksensä luvattiin ratkaista. Se jäi kuitenkin silloin lupaukseksi. Käänne parempaan tapahtui pari vuotta sitten, kun autonomisia alueita koskeva demarkaatiolaki hyväksyttiin maan parlamentissa. 

Nicaraguassa garifunien kieli on hävinnyt lähes kokonaan, ja garifunat puhuvat vahvalla omalla murteella kreolienglantia. Kepa oli kolmatta vuotta mukana Sahwang-nimisessä kaksikielisyyskoulutushankkeessa, jonka turvin lapset saivat Orinocossa opetusta myös garifunaksi.