Uutinen

Kepan paneeli: Triplakriisissä tarvitaan arvojohtajuutta

Kolme kansanedustajaa, Turun piispa ja Åbo Akademin kansleri keskustelivat Kepan kevätkokousta edeltäneessä paneelissa triplakriisistä eli samanaikaisista ilmasto-, talous- ja ruokaongelmista.
Pasi Nokelainen
27.4.2009
PASI NOKELAINEN090424pnokelainen_kepapaneeli.jpg

Kepan puheejohtaja Gunvor Kronman veti paneelia, jossa keskustelivat piispa Kari Mäkinen, kansanedustajat Heli Paasio, Ilkka Kanerva ja Janina Andersson sekä kansleri Christoffer Taxell.

"Globaalinen kriisien myötä edessä on tilanne, jossa joudutaan miettimään, miten voidaan johtaa luopumisen suuntaan rikkaissa länsimaissa, luopumiseen kulutuskeskeisyydestä ja rikkaudesta. Miten vaikutetaan hyvinvoivan keskiluokan elämään", totesi Turun piispa Kari Mäkinen Kepan Turussa 24. huhtikuuta järjestämässä "Globaalit kriisit - mihin unohtui ihminen?" -paneelissa.

Paneelissa istuneet turkulaispoliitikot peesasivat pitkälti piispan tilanneanalyysia. Esimerkiksi sosialidemokraattien kansanedustajan Heli Paasion mielestä piispan haasteessa onnistumisen edellytys on sen kirkastaminen, että luopumisessa ei välttämättä kyse ole siirtymisestä mihinkään huonompaan.

Vahvin tulevaisuuden usko tuntui olevan vihreiden kansanedustajalle Janina Anderssonilla.

"Minulla on ihmeellisen optimistinen olo ja pääsyy siihen on Obama. Uskon, että hänen myötään löytyy uusi tapa hoitaa ja johtaa maailman asioita."

Anderssonin mukaan aloitteilla, joiden kanssa on hakattu päätä seinään vuosikausia, on nyt onnistumisen mahdollisuus. Tällaisiksi hän nimesi Tobin ja kerosiiniveron.

Love vai Victory?

Andersson kertoi kuulleensa äskettäisellä ulkomaanmatkallaan hyvät "lempinimet" lehdistössä esitellyille talouskehitystä kuvaaville skenaarioille eli niin sanotuille V- ja L-malleille. V-mallissa ajatellaan, että talous vajoaa äkillisesti syviin pohjamutiin, mutta sieltä myös noustaan nopeasti takaisin alkuperäiselle tasolle. L-mallissa talouden vapaapudotus pysähtyy jossain vaiheessa, mutta talous jää pysyvästi alemmalle tasolle.

"Siperian-matkalla paikallinen mauripekkarisklooni totesi, että V-malli on yhtä kuin 'victory` ja L-malli sama kuin 'love`. Ja kumpikin on ihan hyvin vaihtoehto", Andersson totesi. Kansanedustajan mukaan love-vaihtoehdossa ihmissuhteet nousevat nykyistä keskeisempään asemaan ihmisten elämässä.

Pitkän ja menestyksekkään uran suomalaisessa politiikassa ja liike-elämässä tehnyt Åbo Akademin nykyinen kansleri Christoffer Taxell muistutti siitä, että eri mallien välillä on erinomaisen suuri ristiriita. Taxellin mukaan me kyllä pärjäämme vähemmällä eli L-mallissa, mutta kehitysmaille se on paljon huonompi vaihtoehto - ei "love" vaan "lost".

Taxellin mukaan on vääjäämätöntä, että jos keskimääräinen taloudellinen hyvinvointi laskee pysyvästi, menee niillä, jotka ovat jo nyt heikossa asemassa, entistä huonommin. Näkemystään hän perusteli muun muassa sillä, että mittavin köyhyyden väheneminen on 1950-luvun jälkeen tapahtunut maissa, jossa on ollut vahvaa talouskasvua. Taxellin mukaan talouskasvu ja sen mukana tulleet työpaikat ovat saapuneet ulkomaisten yritysten mukana.

Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajana toiminut Taxell oli paneelin osallistujista ensimmäinen, joka totesi talouskriisin iskevän pahiten kaikkein köyhimpiin maihin.

"Meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta L-malli ei toteutuisi. Vain taloudellisesti vahva Suomi ja EU voivat kohdistaa talouden resursseja maailmassa", Taxell painotti.

Kanerva: "YK:n puolesta viimeiseen asti"

Kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanervan mielestä Suomen mahdollisuudet toimia kriisien keskellä globaalina arvojohtaja piilevät EU-vaikuttamisessa ja monenkeskisyyden puolustamisessa. Itse hän lupasi toimia monenkeskisyyden ja YK:n puolesta viimeiseen asti.

"YK:n marginalisoitumiskehitykselle ei saa antaa periksi", vaati kuusinkertainen ministeri Kanerva.

Janina Andersson lähestyi Suomen roolia kehitysyhteistyön kautta. Vaikka talouden pienuuden vuoksi Suomi ei voi koskaan olla suuri peluri, voidaan vaikkapa seksuaaliterveyden puolella olla suurvalta, koska esimerkiksi kondomien käytön puolesta uskalletaan puhua.

Pessimistisimmäksi suomalaisten roolin kriisien arvojohtajana näki demarien Heli Paasio. Kaikesta kansainvälisyyspuheesta huolimatta hänestä tuntuu siltä, että ihmiset saa liikkeelle esimerkiksi EU-vaaleissa lähinnä Timo Soini.

"Kriisissä käperrytään itseemme ja ajatellaan, että pelastaisimme edes itsemme", pohti itsekin eurovaaliehdokkaana oleva Paasio. Toisessa yhteydessä Paasiokin tosin ennakoi, että hänen kotipesässään eli sosialidemokraattisessa liikkeessä vanhat arvot kuten solidaarisuus ja tasa-arvo pääsevät takaisin niille kuuluvalle paikalle.

"Globaalit kriisit - mihin unohtui ihminen?" -paneelikeskustelu järjestettiin Kepan kevätkokousta edeltävänä päivänä 24. huhtikuuta Turussa.

Kevätkokouksen annista kerrotaan Kepan jäsenjärjestöille tarkoiteussa extranetissä sekä kepa.fin uutisessa Kepan Eurooppa-linjaus hyväksyttiin osana strategiaa.