Uutinen

Kepan kannanotto hallituksen ihmisoikeusselvitykseen

Janne Sivonen
22.2.2001

Kepa osallistui 22.2. eduskunnan ulkoasianvaliokunnassa järjestettyyn tilaisuuteen, jossa kuultiin kansalaisjärjestöjen näkemyksiä hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaa koskevasta selvityksestä. Ohessa Kepan lausunto kokonaisuudessaan:

Kehitysyhteistyön palvelukeskus pitää hallituksen antamaa selontekoa merkittävänä ja katsoo, että annettu selvitys antaa Suomelle hyvät mahdollisuudet vahvistaa ja edistää ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. KEPAn toiminnan perusarvot, maailmanlaajuisen yhteisvastuun ja kansainvälisen solidaarisuuden toteuttamiseksi ovat kestävä kehitys, ympäristönsuojelu, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, tasa-arvo, rauhantahto, ihmisoikeudet ja demokratia. KEPAn tavoitteena on lisätä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta maailmanlaajuisista kysymyksistä sekä vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia.

KEPA tukee/painottaa selvityksessä seuraavaa:

- Suomen tekemää esitystä Euroopan yhteisön liittymiseksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen, mikä takaisi Euroopan unionin toimielinten ihmisoikeuksien ulkopuolisen kansainvälisen valvonnan. KEPA pitää perusarvojensa mukaisena ehdotusta sisällyttää Euroopan unionin perusoikeuskirjaan uusia sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurioikeuksia, kuten oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, ympäristönsuojeluun ja hyvään hallintoon.

- Ulkoministeriön kehitysyhteistyön yhteistyömaiden ja monenkeskisten järjestöjen vuonna 2000 aloitettuun analyysiprosessiin liittyvää kahdenvälisen kehitysyhteistyön vuosineuvottelujen uudistusprosessia, joiden tarkoituksena on varmistaa ihmisoikeuskysymysten johdonmukainen sisällyttäminen neuvotteluihin. Suunniteltujen kehitysyhteistyön kriteerien tulisi painottaa tasa-arvo, ihmisoikeus ja ympäristökysymyksiä.

- Ihmisoikeuksien huomioimista kaikissa kahdenvälisissä kehitysyhteistyöhankkeissa ja erityisesti ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävien hankkeiden määrän lisäämistä. Tämän kaksoisstrategian vahvistaminen ihmisoikeus-, demokratia-, tasa-arvo- ja hyvä hallinto asiantuntijoilla on lisännyt kehitysyhteistyöosaston resursseja paneutua ihmisoikeuskysymyksiin. KEPA tukee vastaaviin resurssien lisäämistä kehitysyhteistyön laadun turvaamiseksi.

- Selvityksen mukaan ( s.31) Suomen kehitysyhteistyön päämäärät noudattavat YK:n 90-luvun kokouksien periaatteita, joissa köyhyys, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja ympäristö liittyvät toisiinsa ja vaikuttavat yhdessä kehitykseen. Yleensä köyhyyden vähentäminen lähtee tarveperusteisesta, BKT-mittareihin perustuvasta ajattelusta. Oikeusperustaisen ajattelun mukaan köyhyys koostuu taloudellisista ( taloudelliset mahdollisuudet, ruokaturvan ja veden puute), sosiaalisista ( orjuus, kastilaitos, rasismi) ja kulttuurisista (oikeus kulttuuriseen identiteettiin, kieli, uskonto, traditiot) tekijöistä. KEPA korostaa että kestävään kehitykseen tähtäävää köyhyyden poistamista tulisi lähestyä oikeusperustaisen ajattelun pohjalta ja tämä näkökulma tulisi olla osana sillanrakennusta kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä ( s. 115). Ruoka- ja ruokaturvakysymykset ovat nousseet viime aikoina tärkeäksi osaksi monien kansainvälisten järjestöjen , myös KEPAn, toimintaa.
 

KEPA haluaakin kiinnittää hallituksen huomiota siihen, että myös YK.n uusien päätöslauselmien mukaan ruoka on yksi ihmisen perusoikeus.

- Kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia on pyritty vahvistamaan osana kehitysyhteistyötä mm. edustustojen ihmisoikeus- ja demokratia toimintaa lisäämällä. ( s. 34). Kepa pitää tätä suuntausta erittäin myönteisenä, mutta haluaa korostaa, että tässä työssä tarvitaan ennen kaikkea alue- ja maakohtaisia lähestysmistapoja ja sen todellista ymmärtämistä siitä, että kansalaisyhteiskunnat ovat koostumukseltaan ja perinteiltään hyvin monivivahteinen kokonaisuus, jota ei voi käsitellä erillään kunkin alueen tai maan yleisestä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta tilanteesta. Tähän eriytettyyn arviointiin taas tarvitaan riittävästi kosketuspintoja niiden maiden kansalaisyhteiskuntiin joiden kanssa toimitaan.

On myös huomioitava, millaisia seurauksia joissain poliittiisesti suvaitsemattomissa kehitysmaissa voi aiheutua kansalaisyhteiskuntien toimijoille yhteistyöstä Suomen valtion edustajien kanssa. Tämän kysymyksen käänteisellä puolella on huomioitava, että monet etelän kansalaisyhteiskuntien toimijat asettavat integriteettinsä varjelemiseksi korkeita kynnyksiä, koskien sekä rahoitusta että poliittista dialogia pohjoisten hallitusten edustajien kanssa. Paikallisten olosuhteiden tuntemus auttaa ymmärtämään myös näitä tilanteita.

- Hallitus pyrkii, ( s.38) yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa edelleen kehittämään ihmisoikeuksien ja eettisesti kestävien periaatteiden ja toimintatapojen huomioon ottamista kansainvälisessä yritystoiminnassa. Valtioiden vaikuttamismahdollisuudet kansainvälisten toimijoiden ja etenkin monikansallisten yhtiöiden toimintaan ovat kaventuneet entisestään. Ylikansallisten yhtiöiden valvonta on yksi globalisaation mukanaan tuomista ongelmista, joihin pitää Kepan mielestä tarttua kansainvälisesti.

Kepa haluaa vahvistaa kansalaiskeskustelua suuryhtiöiden keskeisestä asemasta globalisoituvassa taloudessa ja erityisesti suomalaisperäisten suuryhtiöiden toiminnan vaikutuksista etelässä. Taloudellisen toiminnan sääntelyn purku on tuonut yhtiöille toimintavapauksia, mutta niiltä pitää edellyttää myös vastuuta. Tätä vastuuta haetaan myös tänä vuonna toimintansa aloittavan Eettisen foorumin keskusteluilla yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Foorumilla kohtaavat kansalaisjärjestöjen, kirkon ja ay- liikkeen edustajat yrityselämän ja valtiovallan edustajien kanssa. Keskustelun lisäksi foorumin tehtävänä on tukea yritystoiminnan eettisten ohjeiden kehittämistä.

Kepa tukee Eettisen foorumin perustamista samoin kuin kansalaisjärjestöjen ns. Finnwatch-aloitetta. Kun edellinen keskittyy periaatteellisella tasolla yritysten eettiseen toimintaan, niin Finnwatch pyrkii tavallaan täydentävästi valvomaan sitä: Kepan ja eri kansalaisjärjestöjen, kirkon ja ay-liikkeen mielestä on syytä myös seurata suomalaisperäisten yritysten tuotannon ja sijoitustoiminnan kehitys- ja ympäristövaikutuksia etenkin etelässä; miten yhtiöiden toiminnan ja kauppa-, kehitysyhteistyö- ja muun julkisen politiikan linjaukset siellä vaikuttavat. Huomiota kiinnitetään myös julkisen vientirahoituksen kohteisiin ja julkisen vientituen ympäristö- ja kehitysvaikutusten riittävään arviointiin.

- Selvityksen mukaan ( s. 116) ympäristöön liittyvien oikeuksien toteutuminen on merkittävässä asemassa vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen alkuperäisten elinkeinojen, uskontojen, kulttuurien ja perinteiden säilymisessä. Monikansallisten yhtiöiden toiminta ja kiinnostus ulottuvat myös alkuperäiskansojen elinpiiriin. Useat näistä kansoista asuvat alueilla, joilla sijaitsevat maapallon monimuotoisimmat geenivarat. KEPA asettaa ympäristön monimuotoisuuden säilyttämisen ja alkuperäiskansojen elinehdot kauppapolitiikan edelle. Yhtiöiden taloudellinen toiminta ei saa loukata alkuperäiskansojen oikeuksia perinteisiin ravinto- ja rohtokasvilajeihin eikä niistä sukupolvien aikana kertyneeseen tietoon.