Uutinen

Kepa pohtii painopisteitä ja työn vaikuttavuutta

Kepa siirtyi vuodenvaihteessa kolmannelle vuosikymmenelleen. Suuria muutoksia ei ole luvassa, mutta haasteita riittää. Kepan on muun muassa pohdittava toimintansa rakentavaa rajaamista sekä sitä, miten vastata alati muuttuvan toimintoympäristönsä vaatimuksiin.
Pauliina Saares
2.1.2006

Artikkelissaan "Entä nyt? Kepan kolmas vuosikymmen" Outi Hakkarainen ja Anja Onali toteavat Kepan toiminnan jatkuvan vuonna 1997 hyväksytyn periaatejulistuksen pohjalta. Kepan perustehtävänä on rohkaista, tukea ja organisoida suomalaista kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan toimintaan globaalin yhteisvastuun puolesta sekä vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia kenttätoiminnan ja yhteistyöverkostojen rakentamisen avulla.

Muutos ja haasteet

Viime vuosina kehityspoliittinen vaikuttamistyö ja kansainvälisyyskasvatus ovat tulleet yhä vahvemmin mukaan suomalaisten järjestöjen kehitystyöhön etelässä toteutettavan toiminnan rinnalle. Toiminnan uusien painotusten myötä myös järjestöjen tarpeet muuttuvat.

Kepa panostaa vaikuttamistyöhön, kansainvälisyyskasvatukseen, tiedonvälitykseen ja järjestökentän yhteistyön vahvistamiseen. Kansalaisjärjestöjen kehitystyön toimintaedellytysten turvaaminen on yksi Kepan keskeisistä haasteista: rahoitusta tarvittaisiin muuhunkin kuin hanketyöhön.

Kehitysyhteistyön luonteen muuttuminen vaikuttaa myös etelän ja pohjoisen toimijoiden välisiin suhteisiin. Kehitysavun sijaan nykyään puhutaan kumppanuudesta ja pyritään tasavertaiseen vuorovaikutukseen.

Tulevina vuosina yksi Kepan tavoitteista on vahvistaa entisestään yhteistyötään etelän kumppaneidensa kanssa. Yhteistoiminnan päämääränä on saada aikaan mahdollisimman pitkäaikaisia ja merkittäviä tuloksia sekä kerätä entistä kattavampaa tietoa Kepan Suomessa tekemään vaikutus- ja koulutustyöhön.

Vaikutusten arviointia

Vaikutusten arviointi on tärkeässä asemassa niin Kepan kuin sen jäsenjärjestöjenkin toiminnassa. Jotta vaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan mahdollisimman hyvin, on tärkeää ymmärtää toimintaympäristöä mahdollisimman laajasti.

Kepassa onkin viime vuosien aikana ryhdytty arvioimaan ja kartoittamaan sekä kansainvälistä että kotimaista toimintaympäristöä. haasteena on tuottaa järjestöjen jäseniä kiinnostavaa koulutusta. Lisäksi jäsenkunnan teknistä osaamista on vahvistettava.

Myös tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välistä vuorovaikutusta pyritään lisäämään kehityskysymysten saralla. Koska selvitystyöhön käytettävissä olevat resurssit ovat pieniä, on yhteistyö tutkijoiden kanssa tärkeää.

Millaiset painopisteet?

Kepan jäsenmäärä on kasvanut. Suurella järjestöllä on monta roolia. Toiminnan painopisteiden määrittäminen on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä kysymyksistä. Onko Kepa nimenomaan jäsentensä etuja valvova ja palveluja tuottava kattojärjestö, vai pitäisikö sillä olla tämän roolin lisäksi myös jokin tietty selkeästi rajattu mandaatti sekä oma agenda? Tämän kysymyksen ratkaiseminen yli 270 jäsenjärjestöä omaavalle kattojärjestölle ei ole helppoa.

Rajallisten resurssien vuoksi valintoja on kuitenkin pakko tehdä, jotta toiminta voi olla tehokasta ja uskottavaa niillä alueilla, joilla Kepan halutaan työskentelevän.

Koska Kepan jäsenkenttä on laajentunut ja monipuolistunut, on pohdittava myös sitä, miten heterogeenista jäsenkuntaa voidaan palvella ja edustaa hyvin sekä asiantuntevasti. Jäsenjärjestöjen ryhmittelyä jatketaan ja palveluita kohdennetaan eri ryhmille.


Jutun lähteenä on käytetty Outi Hakkaraisen ja Anja Onalin artikkelia Suomi ja köyhdytetyt -kirjassa.