Uutinen

Kepa-Mosambikin pohjoinen ulottuvuus

Pia Laine
4.5.2000


Severino Ngole ja UNAC:n eli kansallisen pienviljelijäliiton varapuheenjohtaja Renaldo Chingore João

Kepalla on Mosambikissa kaksi toimistoa. Pääkaupungissa Maputossa sijaitsevan varsinaisen kenttätoimiston tueksi perustettiin viime vuonna yhden hengen toimisto myös pohjois-Mosambikiin.

Pembassa sijaitsevaa toimistoa pitää pystyssä toinen Kepa Mosambikin ohjelmavastaavista, Severino Ngole.

Antropologiaa opiskellut Severino tunsi pohjois-Mosambikin arkea jo ennalta. Gradumateriaali makonde-kansan inititaatioriiteistä tuli aikoinaan kerättyä äidin kotikylästä Pemban pohjoispuolelta.

- Siellä minä jo parin kuukauden jälkeen kunnon maalaisäijän tapaan kökötin tien laidalla istumassa ja katselemassa, josko auto ajaisi ohi, naureskelee Severino.

Pääkaupungin kasvatille on maaseudun elämän tuntemuksesta etua nykyisessäkin työssään. Kepan tärkein yhteistyökumppani pohjois-Mosambikissa on paikallinen pienviljelijöiden liitto.

Severino puhuu äidinkielenään makonde-kieltä. Paikalliskielten taito on Mosambikissa kaupunkien ulkopuolella työskenneltäessä tärkeää: vain kolmasosa mosambikilaisista osaa maan virallista kieltä portugalia.

Järjestöt tervetulleita

Mosambik kuuluu suomalaisen kehitysyhteistyön tärkeimpiin kumppanimaihin, niin kahdenvälisessä avussa kuin kansalaisjärjestöpuolellakin. Edes kuuluisan Hassin syynin ei pelätä sysäävän Mosambikia syrjään suomalaisen kehitysavun kärkisijoilta.

Kepan yhteyspalveluita käyttää Mosambikissa pitkälti yli 20 suomalaista järjestöä, eikä kasvulle näy loppua. Kepalaisten työnkuvia on uudelleenjärjestelty siten, että myös ohjelmavastaavat palvelevat järjestöjä, yhteystoimitsijan apuna.

Valtaosa suomalaisjärjestöistä tukee eteläisessä Mosambikissa olevia kohteita. Pohjoisessakin riittäisi tekemistä.

- Tällä hetkellä pohjois-Mosambikissa on ohjelmia vain kolmella suomalaisella järjestöllä. Lisääkin mahtuisi, Severino mainitsee.

Suomenkieli ei vielä Severinolta taivu, mutta yhteydenpito pohjoisen poikaan onnistuu kyllä, jos suomalainen kumppani osaa englantia.

Aivan reaaliaikaista yhteydenpitoa ei pohjois-Mosambikissa työskentelevien kannata odottaa. Puolitoista vuotta sitten tilattua puhelinlinjaa odotellaan yhä. Jos se järjestyy, voidaan alkaa odotella sähköpostiyhteyttä. Onneksi faksien vastaanottaminen onnistuu nykyiselläänkin, kiitos vieressä sijaitsevan Punaisen Ristin toimiston naapuriavun.

Pohjoisesta Mosambikista kiinnostuneiden suomalaisjärjestöjen kannattaa ensi vaiheessa ottaa yhteyttä yhteystoimitsija Tarja Valtoseen, jonka arkistoista löytyy useita uusista yhteistyökumppaneista kiinnostuneita järjestöjä. Ja jonka saa kätevästi sähköpostilla kiinni.