Uutinen

Kenian talous kompuroi Itä-Afrikan kurjimpana

Kenialla menee nyt taloudellisesti kurjimmin kaikista Itä-Afrikan maista. Kenian talous kasvoi viime vuonna vain runsaan prosentin, ja esimerkiksi maan avainsektori turismi kutistui yli kolmanneksen.
Anna-Kaisa Hiltunen
4.6.2009

Kenian talous kasvoi viime vuonna vain 1,7 prosenttia - yli 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2007, jolloin kasvu kipusi 7,1 prosenttiin.

Itä-Afrikan entisen talousmoottorin tilanne onkin nyt kurjin kaikista Itä-Afrikan maista, varoittaa hallituksen vuotuinen talouskatsaus. Kenialla menee nyt myös huonommin kuin kertaakaan sitten vuoden 2002, kun diktaattori Daniel arap Moi hävisi vaalit nykyiselle presidentille Mwai Kibakille.

Kuluvan vuoden talouskasvua puolestaan nakertaa globaali taantuma: Kenian hallitus ja kansainväliset rahoituslaitokset ennustavat maalle keskimäärin kahden ja puolen prosentin kasvua.

Tavalliselle kenialaiselle talousahdingon seuraukset ovat selvät: yhä useampaa uhkaa työttömyys, tulotason lasku ja pahimmillaan entistä syvempi köyhyys.

Väkivalta sekoitti avainsektorit

Kenian talouden viimevuotinen kurjistuminen johtuu ennen kaikkea siitä, etteivät elintärkeät maatalous- ja turismisektorit onnistuneet kasvattamaan pyörittämiään rahavirtoja lainkaan.

Kenian turismisektori kutistui viime vuonna ennätykselliset 36,1 prosenttia. Maatalouden, toisen talouden moottorin, pyörittämä rahamäärä puolestaan väheni 5,1 prosenttia.

Maatalous ja turismi kattavat suurimman osan Kenian taloudesta. Maatalous muodostaa lähes neljänneksen Kenian bruttokansantuotteesta, ja enemmistö Keniaan virtaavasta ulkomaan valuutasta tulee turistien taskuista.

Hallituksen mukaan avainsektoreiden ahdinko johtui paitsi kuivuudesta ja satojen kehnoudesta, myös ja ennen kaikkea Keniaa alkuvuonna 2008 koetelleesta vaalien jälkeisestä väkivallasta. Lisäksi talouden kasvua hidastivat ruoan, lannoitteiden ja polttoaineen kalleus.

Vaalien jälkeinen kaaos sekoitti maataloussektorin täysin, sillä moni viljelijä pakeni väkivaltaa ja jätti peltonsa kylvämättä ja satonsa korjaamatta. Lisäksi lannoitteet kävivät monelle liian kalliiksi, kun maan olematon hallinto ei kaaoksen keskellä kyennyt takaamaan lannoitteille tuettua hintaa.

Turistit puolestaan jättivät väkivallan pelossa tulematta Kenian rannikolle ja kansallispuistoihin.

Ruoka kallistuu, köyhyys uhkaa

Suurimman loven talouden takkuaminen kauhaisee niiden noin kahdeksan miljoonan kenialaisen kukkaroon, jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä.

Talouskriisi näkyy ennen kaikkea ruoan hinnan kallistumisena: maissijauho, kenialaisten peruselintarvike, maksaa Nairobin seudulla parhaillaan yli sata shillinkiä eli yli euron kilolta, kun vielä vuosi sitten kilon sai noin puolella tästä.

Keskiluokalle talouden hidastuminen puolestaan tietää työttömyyden uhkaa.

Jo viime vuonna Kenian maatalouden ja turismin työnantajat palkkasivat 18 000 työntekijää vähemmän kuin edellisvuonna. Tänä vuonna noin 7 300 virallisella sektorilla työskentelevää kenialaista on jo menettänyt työpaikkansa, ja Kenian työnantajien keskusliiton mukaan 6 000 virallisen sektorin työntekijää jäänee vielä työttömäksi vuoden loppuun mennessä.

Talous tarvitsee tekohengitystä

Parhaillaan valmisteltavalta valtion talousarviolta odotetaankin nyt paljon, jotta Kenian talouskasvu ja kehitys saataisiin taas vauhtiin.

"Vuosien 2009-2010 budjetin on sisällettävä talouden elvytyspaketti, jotta Kenia voi saavuttaa edes ennustetun kahden tai kolmen prosentin talouskasvun", vaati kansallisen suunnittelun ministeri Wycliffe Oparanya julkistaessaan hallituksen talouskatsausta taannoin.

Oparanyan mukaan shillinkejä on suunnattava entistä enemmän ennen kaikkea teiden ja rautateiden sekä satamien korjaamiseen ja uusien rakentamiseen. Lisäksi Kenian on markkinoitava itseään turistikohteena entistä aggressiivisemmin.

Kenian talousministeri Uhuru Kenyatta lyö uuden talousarvion lukkoon kuluvan kuun aikana.

Lisää tietoa aiheesta